Vedenpinnat tavanomaista alempana keskipohjalaisvesistöissä – riskinä happikato

Vedenkorkeudet ovat laskeneet Lestijärvellä ja Patanan, Vissaveden ja Venetjoen tekojärvillä.

Lestijärveä rannasta kuvattuna kauniina kesäpäivänä.
Lestijärven vedenkorkeus on ollut koko kesän parikymmentä senttiä tavallista alempana. Arkistokuva. Kuva: Sari Möller / Yle

Vähäsateinen ja kuiva elokuu näkyy keskipohjalaisvesistöissä. Perhonjoen virtaama Tunkkarissa oli elokuussa noin neljä kuutiota sekunnissa.

Lestijärvellä ja Patanan tekojärvellä Vetelissä vedenpinta oli elokuun lopussa noin 20 senttiä tavanomaista alempana.

Vedenkorkeus on laskenut myös Kaustisen Vissaveden ja Halsuan Venetjoen tekojärvillä.

Alhaisen vedenkorkeuden riskinä on se, että happi käy vähiin, sanoo Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen erikoistutkija Anssi Teppo.

Hapen vähäisyys yhdistettynä lämpimään veteen on haitallista varsinkin kylmää ja hapekasta vettä suosivalle eliöstölle, kuten lohikaloille.

Vesistöt ovat myös lievästi reheviä. Sinileväesiintymiä havaittiin useilla eri rannikkoalueilla.

Syyssateiden ennustetaan nostavan järvien pinnat tavanomaisille korkeuksille. Myös ilman viileneminen parantaa järvien happitilannetta.