Keski-Suomen hyvinvointialueen tukalaa taloustilannetta perkaavan arviointiryhmän työ on alkanut.
Valtiovarainministeriön asettaman arviointiryhmän tehtävänä on auttaa hyvinvointialuetta parantamaan talouttaan ja turvaamaan keskisuomalaisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.
Keski-Suomen hyvinvointialueen alijäämä on paisumassa vuoden loppuun mennessä yli 300 miljoonaan euroon
Arviointiryhmän puheenjohtaja, lääketieteen tohtori Jaakko Herrala kertoo, että ensimmäisessä kokouksessaan tiistaina arviointiryhmä kävi läpi hyvinvointialueen tilannekuvaa.
Hyvinvointialue on ryhtynyt talousahdingon vuoksi jo toimiin ja niitä jatketaan.
– Ollaan hyvässä juoksussa ja vauhti kiihtyy. Aluevaltuusto on tehnyt jo paljon päätöksiä ja ratkaisuja ja niitä tullaan tekemään syksyn aikana lisää, kuvailee Herrala.
Kaikki keinot pöydällä
Hyvinvointialue syynää syksyn mittaan muun muassa palveluverkon eli linjaa, miltä paikkakunnilta ja millaisia sote-palveluita Keski-Suomesta jatkossa saa. Samalla on pohdittava kunnilta perittyjen sote-kiinteistöjen tulevaisuus.
Herralan mukaan pelkkä palveluverkon karsiminen ei riitä hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen.
– Se tarkoittaa sitä, että nyt kaikki kivet on käännettävä, eikä hyvinvointialueella ole sellaista asiaa, jota nyt ei tarkasteltaisi ja mietittäisi, painottaa Herrala.
Hän korostaa, että ratkaisut tekee hyvinvointialue.
Kuva piirtyy pikkuhiljaa
Keski-Suomen tilanteessa Herrala näkee sekä hyvää että huonoa.
– Euromääräinen alijäämä on Keski-Suomessa maan hyvinvointialueiden kärkeä. Jos puolestaan katsotaan palveluja ja väestön antamia arvosanoja, ne ovat Keski-Suomessa maan kärkisijoilla.
Keski-Suomi on ollut ripeä esimerkiksi digitaalisten sotepalveluiden aloituksessa.
Vaikka hyvinvointialueen taloustilanne on Herralan mukaan nyt tukala, niin se ei ole ylitsepääsemätön.
– Työryhmän työ kestää ensi kesäkuulle. Jokaisessa kokouksessa tulee hyvinvointialueen toimenpide-ehdotuksia euromäärineen. Se alkaa piirtää kuvaa tulevaisuudesta.
Lakisääteiset palvelut turvataan
Herrala sanoo, että ryhmän tehtävä on turvata ja pitää huolta siitä, etteivät palvelut sakkaa ja että jokaisella on lakisääteiset palvelut.
Palveluverkon lisäksi pohdittavaksi tulevat palvelujen tuotantotavat, kuten digi- ja liikkuvat palvelut.
– Palveluita ei lakkauteta, mutta joiltain osin pohditaan keskittämistä.
Tulevina vuosina on syytä varautua isoihin muutoksiin.
– Ymmärrän ihmisten huolen sote-palveluista, sillä muutokset ja poikkeavat prosessit saavat aikaan epävarmuutta. Jos mikään ei muutu, niin ei tule tuloksia, summaa Jaakko Herrala.
Arviointiryhmä tekee ehdotuksen hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi tarvittavista toimista, sekä toimista, joita Keski-Suomessa tarvitaan sote- ja pelastuspalveluiden turvaamiseksi.
Ryhmä ottaa kantaa myös siihen, olisiko Keski-Suomen hyvinvointialueella syytä käynnistää hyvinvointialueen yhdistämisprosessi.
Keskisuomalaisen mukaan hyvinvointialueiden mahdollisia liittämisiä toisiinsa ei ehdittäisi tehdä tällä hallituskaudella eli kevääseen 2027 mennessä.
Arviointiryhmän seuraava kokous on 26. syyskuuta. Ryhmä kokoontuu näillä näkymin 11 kertaa.
Karstulan kunnanjohtaja Eino Nissisen mielestä hyvinvointialueella on hukattu hyviä paikallisia toimintatapoja. Tämä näkyy esimerkiksi vanhustenhoivassa: