Siuntiolaisella Malmgård Sjundeån tilalla on viljelty maata 1500-luvulta lähtien. Tällä hetkellä maatilan pelloilla kasvatetaan muun muassa vehnää, rapsia, hernettä ja nurmea.
Nyt tilan isäntä Sebastian Sohlberg aikoo valjastaa 70 hehtaaria, eli noin viidesosan pelloistaan aurinkovoimatuotantoon.
Yle uutisoi kesällä, että Suomeen rakennetaan parhaillaan aurinkovoimaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Siuntioon kaavaillut aurinkovoimalat saivat tuolloin lähinaapureilta täystyrmäyksen.
Voimaloiden vaikutus paikalliseen maisemaan herättää huolta asukkaissa, mutta Sohlberg näkee asian ainakin oman tilansa osalta täysin toisin.
Malmgårdin tilan maat, kuten suurin osa muistakin Siuntion peltoaukeista, sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.
– Tässä on harjua, notkelmia ja metsäsaarekkeita, joten uskon, että tämä on jopa yllättävän sopiva paikka. Voimalat on mahdollista sijoittaa tänne ilman merkittäviä maisemahaittoja.
Aurinkovoimatuotannolla Sohlberg haluaa monipuolistaa tilan toimintaa ja saada lisätuloja maa- ja metsätalouden rinnalle.
– Ruokahuolto on tietenkin ensisijainen tae sille, että me pärjäämme täällä Suomessa, mutta nimenomaan sen turvaamiseksi tarvitsemme muutakin toimintaa tähän rinnalle, Sohlberg perustelee.
Siuntion kunta on myöntänyt Malmgårdin maille sijoittuville Bäcks Gårdin aurinkovoimaloille suunnitteluluvan. Uudenmaan ely-keskus on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Oikeus on päättänyt, että hanke vaatii kunnan laatiman asemakaavan.
Sweco: Aurinkovoimaloilla ei ole yhteisvaikutusta maisemiin
Siuntioon on parhaillaan suunnitteilla kaikkiaan viisi eri aurinkovoimalakokonaisuutta. Ainakin osa hankkeista on saanut kovaa kritiikkiä niiden lähiasukkailta
Kunta järjesti yleisötilaisuuden kirkonkylään kaavaillusta Gårdskullan aurinkovoimahankkeesta elokuun lopussa.
Projektin rahoittajan Taalerin edustaja, vanhempi kehityspäällikkö Pauli Maaninka kertoi tilaisuudessa, että Etelä-Suomesta on suhteellisen haastavaa löytää maita aurinkovoimakäyttöön tiheän asutuksen ja riittävän suurien alueiden vähyyden vuoksi.
– Aurinkoenergian tuotannossa täällä olisi kuitenkin mahdollista päästä samalle tasolle kuin esimerkiksi Saksassa, Maaninka korosti.
Siuntion valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille suunnitelluilla aurinkovoimaloilla ei ole maisemaselvityksen laatineen Swecon mukaan yhteisvaikutusta perinnemaisemiin, vaikka ne ovatkin suhteellisen lähellä toisiaan.
Maisemahaittoja voi olla mahdollista hillitä esimerkiksi aitojen ja suojavyöhykkeiden avulla.
Myös Siuntion naapurikuntaan Inkooseen on parhaillaan vireillä 139 hehtaarin laajuinen aurinkovoimakokonaisuus.
Esimerkiksi Inkoo-Siuntion ympäristöyhdistys vetoaa molempiin kuntiin, että ne säästäisivät arvokkaat luonto- ja kulttuurimaisemansa aurinko- ja tuulivoimarakentamiselta.
Aurinkovoimapellon voi palauttaa viljelykäyttöön
Sebastian Sohlbergin maatilalla on näköetäisyydellä muita asukkaita melko vähän. Sohlberg kertoo keskustelleensa monen naapurinsa kanssa aurinkovoimaloista hyvissä ajoin etukäteen ja hyvässä hengessä.
– Jokainen maanomistaja täällä yrittää varmasti käyttää omaisuuttaan järkevästi, kauaskantoisesti ja kestävästi. Siksi muutkin maanomistajat ymmärtävät, että tällainen hanke on mahdollista toteuttaa.
Sohlberg myöntää itsekin ensin suhtautuneensa skeptisesti aurinkovoimala-ajatukseen.
– Kun ajatus muhi, tajusin, että se on sijoitus tulevaisuuteen. Muutos tuntuu usein vastenmieliseltä, kun mennään kohti tuntematonta. Aina maan voi myös palauttaa viljelykäyttöön. Ei ole järkevää sitoa peltoa lopullisesti vain yhteen tarkoitukseen, Sohlberg korostaa.
Hän muistuttaa myös, että maalaismaisemakin muuttuu joka tapauksessa koko ajan.
– Uskon vilpittömästi, että nämä meidän lähimaisemat ovat aurinkovoimahankkeen ansiosta tulevaisuudessa paremmassa kunnossa kuin ne muuten olisivat. Saamme tällä rahoitettua esimerkiksi vanhojen rakennuksien kunnostustöitä, joihin ei muuten olisi mahdollisuutta.