TUKHOLMA Loppukesän aikana Tukholman seudulla on ammuttu useita ihmisiä. Vakavin rikos, kahden ihmisen epäilty murha, tehtiin Tukholman pohjoispuolella Kallhällassa maanantain vastaisena yönä.
Poliisi löysi noin 20–25-vuotiaat uhrit ammuttuina autosta pysäköintialueelta.
Lisäksi Tukholmassa ja sen ympäristössä on Ruotsin television SVT:n mukaan sattunut elokuussa ainakin neljä ampumavälikohtausta. Ammuttuja on loukkaantunut teoissa. Yhdessä tapauksista on epäiltynä alle 15-vuotias poika.
Torstai-iltana ammuttiin jälleen Tukholman eteläpuolella. Kaksi ihmistä loukkaantui.
Peräkkäiset väkivallanteot ovat nostaneet esiin kysymyksen, onko Tukholmassa nousemassa uusi rikosaalto. Ampumisten ohella on uutisoitu räjähdeiskuista.
Ruotsissa on ollut viime vuosina useita ajanjaksoja, jolloin rikollisjärjestöjen välinen väkivalta on yltynyt ja johtanut useisiin kuolemiin. Iskuissa on tullut myös sivullisia uhreja.
Yksi pahimmista kostoiskujen aalloista nähtiin vuoden 2023 loppupuolella. Myös viime syksynä uutisoitiin useista väkivaltaisuuksista.
Näin Tukholman poliisin aluepäällikkö vastaa kysymykseen, onko nyt luvassa uusi rikosaalto:
Sanomalehti Aftonbladetin mukaan useat viime aikojen rikokset, kuten kaksoissurma ja toinen ampumatapaus, liittyvät Zorba-nimisen rikollisjärjestön sisäiseen konfliktiin. Järjestö on lehden tietojen mukaan jakautunut kahteen kilpailevaan ryhmään.
Lehden haastattelussa poliisi vahvistaa, että osa elokuun rikoksista kytkeytyy Tukholman pohjoispuolella vaikuttavaan rikollisverkostoon. Poliisi ei nimiä järjestöä.
Myös muualla Ruotsin mediassa on kerrottu, että autoon ammuttujen ihmisten tapauksessa kyse olisi ollut kostoiskusta.
Ampumisten määrä vähentynyt
Kriminologi Manne Gerell huomauttaa Ylelle, että kokonaisuudessaan ampuma-aserikoksia tehdään Ruotsissa tällä hetkellä huomattavasti viime vuosia vähemmän.
Gerell toimii dosenttina Malmön yliopistossa.
– Tämä vuosi on ollut paljon rauhallisempi kuin viime vuodet. Ampumisten määrä on lähes puolittunut ja kuolemantapausten määrä vähentynyt siitä huolimatta, että meillä oli kouluampuminen, Gerell sanoo.
Hän viittaa Örebron aikuiskoulutuskeskuksessa kevättalvella tehtyyn joukkosurmaan. Tekoa pitkään suunnitellut mies ampui 11 ihmistä, mukaan lukien itsensä.
Grafiikassa näkyy Ruotsin poliisin tilastoimat ampumistapaukset. Tämän vuoden tiedot ovat tammi–heinäkuulta.
Yhtä selvää syytä väkivallan vähenemiseen on Gerellin mukaan vaikea nimetä. Kyse voi olla useasta asiasta.
Jengien välisiä konflikteja on ollut yksinkertaisesti vähemmän, poliisi on onnistunut tehtävissään eli estänyt rikoksia ja saanut rikollisia kiinni, Gerell luettelee.
– Mutta emme tiedä varmaksi, miksi näin on käynyt juuri nyt.
Poliisin mukaan ampuma-aserikosten vähentyminen johtuu uusista menetelmistä ja tehokkaammista tutkintatavoista.
Räjähdeiskujen määrä on kuitenkin kääntynyt tänä vuonna kasvuun. Heinäkuuhun mennessä oli tehty jo lähes yhtä monta räjähdeiskua kuin viime vuonna yhteensä.
Murhia teetetään projektityönä
Tilastoissa korostuu kuitenkin huolestuttava, koko ajan kiihtyvä trendi: vuosi vuodelta yhä nuoremmat tekevät vakavia rikoksia.
Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston viime kesänä julkaiseman raportin mukaan ampumisista on tullut rikollispiireissä tehtävä, johon rikolliset itse eivät halua sekaantua.
Manne Gerell kuvaa muutosta kymmenen vuoden ajalta. Kun hän alkoi tutkia aseväkivaltaa, ampujat olivat tyypillisesti rikollisjengin jäseniä, jolla oli ryhmässä korkea status. He kävivät toisen ryhmittymän alueella ampumassa uhriaan, ja toinen ryhmä tuli seuraavaksi kostamaan teon.
Nyt korkean tason jengiläiset teettävä murhia ikään kuin projektityönä.
– Projektin johtajaksi palkataan rikollinen jostain aivan toisesta kaupungista. Tämä taas palkkaa ampujat ja ihmisen tarkkailemaan heitä sekä hankkii pakoauton ja ehkä asunnon piilopaikaksi, Gerell kuvailee.
Näin ampumiseen osallistuvilla ei ole mitään tekemistä rikoksen tilaajan tai uhrin kanssa. Se tekee tapauksista entistä monimutkaisempia.
Ruotsi erottuu: yhä nuorempia lapsia palkataan ampumaan
Gerellin mukaan värvätyt ampujat ovat yhä useammin nuoria, joilla ei ole yhteyksiä jengiin. Heidät palkataan sosiaalisesta mediasta vain tarvittavaa tekoa varten.
– Tämä on avannut markkinan sellaisillekin lapsille, jotka eivät ole jengissä mukana. He saavat tehtävän sosiaalisen median kautta, Gerell sanoo.
Ruotsi erottuu muusta Euroopasta siinä, miten paljon nuoria rekrytoidaan ampumaan ja tekemään räjähdeiskuja.
– Kolme vuotta sitten olisi ollut todella epätavallista, että 14-vuotias olisi ampunut ihmisiä. Nyt tällaisia tapauksia on jo useita, Gerell sanoo.
Hän huomauttaa, ettei Ruotsissa ole tapahtunut juuri viime vuosina mitään sellaista, joka suoraan selittäisi äkillisen muutoksen.
– Jos jotain on tapahtunut, se on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Mutta silloin on vaikea ymmärtää, miksi tilanne on muuttunut niin valtavan nopeasti, hän pohtii.
Gerellin mukaan viranomaisten pitäisi pystyä paremmin puuttumaan jengien rahoitukseen. Ulkomailta virtaa miljoonia kruunuja Ruotsin jengisotiin, hän sanoo.
– Ennen kaikkea meidän täytyy tehdä jotain, jotta tämän päivän kolmevuotiaat eivät kymmenen vuoden päästä halua ottaa pistoolia ja ampua jotakuta.