Suomi vaatii yhdessä 21 muun maan ja EU:n kanssa, että Israel peruu päätöksensä uuden siirtokunnan rakentamisesta Länsirannalle.
Israel hyväksyi keskiviikkona suunnitelman, jonka myötä se rakentaa miehittämälleen Länsirannalle tuhansia uusia koteja siirtokuntalaisille.
Vastustajien mukaan E1-nimellä tunnettu hanke vaikeuttaa palestiinalaisvaltion syntymistä ja estää käytännössä kahden valtion mallin, jota myös Suomi tukee.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Israelin suunnitelma on kansainvälisen oikeuden vastainen. Valtonen kommentoi asiaa tänään perjantaina viestipalvelu X:ssä.
Israelin valtiovarainministerin Bezalel Smotrichin mukaan E1:n rakentamisesta seuraa, ettei jäljelle jää sellaista palestiinalaista valtiota, jonka ulkomaat voisivat tunnustaa.
Tämä juttu avaa sitä, millainen suunnitelma on kyseessä.
Missä E1-alue sijaitsee?
E1-nimellä tunnettu alue sijaitsee Länsirannalla Jerusalemin itäpuolella.
Noin 12 neliökilometrin laajuinen, mäkinen alue on pääosin rakentamaton. Israelin suunnitelman mukaan alueelle rakennetaan nyt vajaat 3 500 asuntoa.
Uusi siirtokunta yhdistää Israelin miehittämän ja itseensä liittämän Itä-Jerusalemin ja Ma’ale Adumimin siirtokunnan idempänä Länsirannalla. Ma’ale Adumimissa asuu lähes 40 000 ihmistä.
Kartta näyttää alueiden sijainnin:
Itä-Jerusalem on osa Länsirantaa, mutta Israel on käytännössä liittänyt sen itseensä. Liitosta ei ole tunnustettu kansainvälisesti.
Itä-Jerusalemissa asuu yli 350 000 palestiinalaista, Itä-Jerusalemiin rakennetuissa Israelin siirtokunnissa yli 200 000 ihmistä.
Kaikkiaan Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin rakennetuissa siirtokunnissa asuu yhteensä yli 700 000 ihmistä.
YK:n alaisen Kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n mukaan siirtokunnat ovat laittomia. Suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä pitää Israelin siirtokuntien rakentamista Länsirannalle rauhan esteenä.
Jakaako E1 Länsirannan kahtia?
Maantieteellisesti E1:n rakentaminen ei halkaise Länsirantaa kokonaan kahtia, vaikka Ma’ale Adumimin hallintoalue ulottuukin idässä lähelle Jordanian rajaa.
E1 sijaitsee kuitenkin Länsirannan suurten palestiinalaiskaupunkien Ramallahin ja Betlehemin välissä.
Kaupungit ovat parinkymmenen kilometrin päässä toisistaan. Niiden välillä matkustaessaan palestiinalaisten täytyy kiertää ja kulkea useiden Israelin tarkastuspisteiden läpi, mikä voi viedä tunteja.
Kartta näyttää Ramallahin ja Betlehemin sijainnin:
Palestiinalaisten toive on ollut, että mahdollisessa tulevassa Palestiinan valtiossa E1-alueen kautta voisi kulkea yhteys Ramallahin ja Betlehemin välillä.
Miksi E1-hanketta vastustetaan?
Vastustajien mukaan E1:n rakentaminen estää palestiinalaisille taloudellisesti ja poliittisesti tärkeän alueen kehittymistä. Näin sanoo muun muassa israelilainen Peace Now -kansalaisjärjestö.
Palestiinalaishallinnon mukaan hanke pirstoo palestiinalaisten maantieteellistä yhtenäisyyttä ja vahvistaa Länsirannan jakautumista toisistaan erillään oleviin alueisiin.
Suomen, 21 muun maan ja EU:n julkilausuman mukaan hanke ei tuo mitään hyötyä Israelin kansalle.
– Sen sijaan se vaarantaa turvallisuuden ja ruokkii lisää väkivaltaa ja epävakautta, mikä vie meidät entistä kauemmas rauhasta, maat toteavat.
Kuka aluetta nyt hallinnoi?
Israelin miehittämä Länsiranta on jaettu Oslon rauhansopimuksessa 1990-luvulla palestiinalaishallinnon hallinnoimaan A-alueeseen, palestiinalaisten ja Israelin yhdessä hallinnoimaan B-alueeseen ja Israelin hallinnoimaan C-alueeseen.
Israelin siirtokunnat Länsirannalla sijaitsevat pääosin C-alueella. Sinne Israel aikoo rakentaa myös E1-siirtokunnan.
ABC-järjestelyn piti alun perin kestää vain siirtymävaiheen ajan, kunnes osapuolet pääsisivät pysyvään neuvotteluratkaisuun.
Miksi vanha suunnitelma on toteutumassa nyt?
Suunnitelma siirtokunnan rakentamisesta E1-alueelle on syntynyt jo 1990-luvulla. Israel on kuitenkin lykännyt toteutusta kansainvälisen paineen takia. Yhdysvaltain aiemmat hallinnot ovat pitäneet suunnitelmaa riskinä.
Presidentti Donald Trumpin hallinto on antanut Israelin hallitukselle aiempaa vapaammat kädet asiassa. Samaan aikaan Gazan sota on vienyt kansainvälisen yhteisön huomiota muualle.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta arvioi keskiviikkona Ylelle, että Israel päätti uuden siirtokunnan rakentamisesta juuri nyt, koska Israelin nykyhallitus on muutenkin pyrkinyt lisäämään siirtokuntia.
Juusolan mukaan Israelin siirtokuntarakentaminen on poliittista rakentamista, jonka tavoitteena on ottaa mahdollisimman suuri osa Länsirannasta Israelin haltuun ja estää palestiinalaisvaltion perustaminen.
E1-siirtokunnan edistämisen on tulkittu myös liittyvän siihen, että useat länsimaat ovat viime viikkoina kertoneet aikeistaan tunnustaa Palestiinan valtio. Näin ne ovat pyrkineet lisäämään painetta Gazassa sotaa käyvää Israelin hallitusta kohtaan.
Esimerkiksi Ranska on sanonut tunnustavansa Palestiinan syyskuussa YK:n yleiskokouksessa.
Israelin siirtokunnista vastaava ministeri Bezalel Smotrich on antanut ymmärtää, että E1-siirtokunnan rakentaminen on vastaus Palestiinan tunnustamista kaavaileville. Rakentaminen ”pyyhkii pois kahden valtion harhan”, äärioikeistolainen Smotrich sanoo.
Viime viikolla Smotrich sanoi, että Israelin pitäisi liittää itseensä koko Länsiranta:
Jos prosessi etenee nopeasti, E1-siirtokunnan infrastruktuurin rakentaminen voisi alkaa muutaman kuukauden sisällä, arvioi uutistoimisto AP.
Asuintalojen rakentaminen alueelle voisi alkaa vuoden sisällä.