Riikka Brunou astelee 7-vuotiaan, lusitano-ori Optimuksen luokse aitaukseen luottavaisin askelin.
Iso hevonen alkaa kuuliaisesti askeltaa Brunoun kädellään osoittamaan suuntaan. Toisessa kädessä ilmaa piirtää raippa, joka ei kuitenkaan kosketa hevosta.
Hetken päästä Brunou pysähtyy, kohottaa kätensä ilmaan ja päästää pitkän, maltillisen vihellyksen.
Optimus tottelee merkkiä ja seisahtaa aloilleen.
Loviisassa sijaitsevasta valmennuskeskus Juurasta moni johtaja hakee tukea työhönsä hevosavusteisen koulutuksen kautta – oli kokemusta hevosista tai ei.
Riikka Brunou on yksi tällainen johtaja. Hän on yrittäjä ja toimitusjohtaja terapiapalveluita tarjoavassa yrityksessä, jolla on kymmeniä terapeutteja usealla eri paikkakunnalla.
Hän kokee, että hevosen kanssa työskentelystä saa paljon hyödyllisiä eväitä työelämään ja johtamiseen. Omat kehityskohdat esimerkiksi vuorovaikutustaidoissa tulevat hyvin esiin hirnuvan kouluttajan kanssa.
– Hevoset eivät ymmärrä epäjohdonmukaisuutta, toteaa Brunou.
Toimitusjohtaja Riikka Brunou kertoo itselleen merkityksellisestä kokemuksesta hevosavusteisessa koulutuksessa.
Brunou sanoo, että omissa viesteissä tulee olla selkeä hevosen kanssa – ja sama pätee ihmisiin. Kyse on myös rajojen asettamisesta.
– Selkeys on ystävällisyyttä. Sen myötä toinen ihminen tai organisaatio tietää, miten toisen ihmisen kanssa toimitaan.
Omalla mallilla voi olla esimerkkinä muille, miten hekin voivat rajata omaa työtään ja olemista työpaikalla, Brunou ajattelee.
Hevosten kanssa työskenneltäessä kehollisuus on vahvasti läsnä, mutta hevosilla ei kuitenkaan ratsasteta koulutuksessa. Hevoselle ilmaistaan siis kehon liikkeitä ja asentoja apuna käyttäen, mitä siltä odotetaan.
Brunou kertoo, kuinka erilaisten tehtävien kautta hevosten kanssa pääsee havainnoimaan, miltä kehossa tuntuu, kun on ylittänyt tai alittanut omat rajat, ja milloin ollaan sietoikkunassa.
Psykoterapeutti ja johtamisen ja neuvottelutaitojen valmentaja Henriika Maikku ja Terapiamerkuriuksen toimitusjohtaja Riikka Brunou keskustelevat tehtävästä, jossa Brunou pääsi ohjaamaan Optimus-hevosta.
Pelkästään hevosia seuraamalla voi oppia johtamisesta.
– Hevosilla rakentuu samantyyppisiä vuorovaikutustilanteita kuin ihmisillä, ja herää kysymyksiä, kuka missäkin kohtaa johtaa. Hevosilla on jaettu johtajuus.
Hevosten seuraaminen tuo johtamiseen liittyvät kysymykset myös muiden aistien ulottuville, pois omasta sisäisestä maailmasta, Brunou kuvailee kokemuksiaan.
Koulutusta tarvitsevat myös ihmisiä avustava hevonen sekä valmentaja
Juuran omistaja, psykoterapeutuksi opiskellut johtamisen ja neuvottelutaitojen valmentaja Henriika Maikku sanoo, että valmennuksessa tarvitaan hevostaitojen lisäksi psykoterapeutin pätevyyttä tai muuta vastaavaa sopivuutta.
Asiakkaat avaavat usein haavoittuvaa puolta koulutuksen yhteydessä itsestään. Itsessään työstettävät teemat voivat Maikun mukaan koskettaa esimerkiksi miellyttämisen halua tai itsensä pienentämistä.
Myös ihmisten kanssa neljä vuotta työskennellyt Optimus-hevonen on saanut koulutuksen tehtäväänsä, eikä aivan aloittelijoita laitettaisi sen kanssa nokikkain harjoittelemaan.
– Optimus ei siedä hyvin ihmisten ristiriitaisuutta. Määrätietoisena hevosena hän voi vastata siihen nopeasti, että ”hei, mikä on meininki, miksi sekoilet?” Sen takia Optimuksen kanssa täytyy olla kauhean selkeä, että ei synny vaaratilanteita, Maikku sanoo.
Miksi juuri hevonen sopii kasvattamaan johtajia?
Jotta suuri eläin ymmärtää, mitä siltä halutaan, niin kehonkielen tulee olla selkeää ja myös ajatusten on syytä olla linjassa keholla viestimisen kanssa.
On tärkeää olla läsnä.
Mutta mistä syystä juuri hevonen sopii avuksi johtajien kasvattamiseen?
Henriika Maikku pysähtyy hetkeksi kysymyksen ääreen.
– Jos haluamme syvällisesti kasvaa johtajina, tarvitsemme hyvää itsetuntemusta. Mitä minä häpeän? Entä mitä minussa tapahtuu, jos joku ihminen tekee jotain sellaista, että haluankin suojautua? Miten siedän painetta, kiirettä ja stressiä?
Maikku jatkaa, että psykologisesta turvallisuudesta voisi puhua loputtomiin, mutta jos johtaja kuitenkin tuottaa itse jatkuvasti esimerkiksi kritiikin pelkoa, painetta tai hän on tuskastunut ja äyskii, niin se vaikuttaa keskeisesti siihen, mitä lähtee syntymään.
– Ajattelen, että koska hevonen on ihmisten tavoin vaistonvarainen laumaeläin, ja kun hevonen on vielä pakoeläin [joka pakenee vaaran uhatessa], niin hevonen lukee tosi tarkasti vuorovaikutuksen nyanssia. Se tarjoaa tehokkaan välineen tutkia, miten vaativuus tai konfliktien pelko ilmenee vuorovaikutustilanteissa.
Maikku korostaa, että hevosten tarjoama kehollinen työkalu on myös erityisen merkityksellinen tänä päivänä, kun elämme erilaisten teknologian ärsykkeiden aikaa.
Häntä huolettaa, että kehollisen läsnäolon taito on heikentymässä ihmisillä ja teknologia tunkeutuu syvemmin ihmisten elämään. Hevosavusteinen työ tarjoaa vastavoiman teknologialle.
– Me ei voida kiistää sitä, että se mitä ihmisten välillä tapahtuu katseen, ystävällisyyden ja äänensävyjen kautta on sellaista, mitä teknologia ei koskaan pysty meille tuottamaan.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.