Etelä-Karjalassa selvitetään Saimaan kanavan siirtämistä – uusi linjaus kulkisi kokonaan Suomen puolella

Siirtämistä ehdottavat keskustapoliitikot arvioivat uuden kanavan toimivan myös vallihautana Venäjän suuntaan.

Ilmakuva Saimaan kanavasta Kansolan kohdalta.
Etelä-Karjalassa selvitetään, onko järkevää siirtää Saimaan kanava kulkemaan kokonaan Suomen puolella. Nyt osa kanavasta sijaitsee Venäjän maaperällä. Arkistokuva vuodelta 2017. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Etelä-Karjalan liitto ryhtyy selvittämään, voiko Saimaan kanavan muuttaa kulkemaan kokonaan Suomen puolella.

Kanavan uudelleen linjaaminen on tullut ajankohtaiseksi, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja itärajan sulkeutuminen ovat estäneet rahtialusten kulkemisen reitillä. Nykyisestä Saimaan kanavasta lähes puolet sijaitsee Venäjän alueella.

Saimaan kanavassa on kahdeksan sulkua merkittynä kartalle.
Saimaan kanavan Suomen puoleisen osuuden pituus on noin 23 kilometriä. Kanavassa on kahdeksan sulkua. Venäjän puolella kanava sijaitsee alueella, josta Suomi maksaa runsaan miljoonan euron vuosivuokraa. Kuva: Antro Valo / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Etelä-Karjalan liiton selvityksessä tarkastellaan kokonaan uutta linjausta, joka hyödyntäisi nykyistä kanavaa Saimaalta Nuijamaan-järvelle eli Venäjän rajalle saakka. Sen jälkeen kanava rakennettaisiin kulkemaan itärajan mukaisesti kokonaan Suomen puolella merelle asti.

Mitään täsmällistä ehdotusta uudesta kanavalinjauksesta ei ole toistaiseksi olemassa.

Vientiteollisuuden tarpeet ratkaisevat

Saimaan kanavan linjaamista uudelleen ehdotti maakuntavaltuustolle Keskusta-puolueen ryhmä.

Maakunnan liiton tarkoituksena on saada selvitystyö eli oma vastauksensa keskustalaisten valtuustoaloitteeseen valmiiksi syksyn aikana. Sen jälkeen asia tulee maakuntahallituksen päätettäväksi mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella.

– Mehän tarvitsemme alueellamme uusia avauksia ja myöskin rohkeita, isompia hankkeita, niin totta kai tämä käydään läpi, kuvaa elinvoimajohtaja Kirsi Vainio Etelä-Karjalan liiton suhtautumista saamaansa tehtävään.

Vainion mukaan selvitys tarkoittaa käytännössä monien osapuolten, kuten alueen kuntien ja elinkeinoelämän edustajien kuulemista. Keskeinen osa työtä on selvittää mahdolliset kotimaiset ja EU:n tarjoamat rahoituslähteet.

– Maakunnassamme liikenteen infrahankkeiden prioriteeteissa on pitkään ollut elinkeinoelämän, erityisesti vientiteollisuuden tarpeista lähtevä raideyhteyksien kehittäminen. Samoin nyt, kun tämä Saimaan kanava-aloitekin perataan läpi, niin siinä on tärkeänä näkökulmana tutkia se elinkeinoelämän tarve, Vainio sanoo.

Saimaan kanavan reunakivikkoa ja kanava tekee kaarteen.
Saimaan kanavan liikenne on viime vuosina vähentynyt lähes olemattomiin. Arkistokuva vuodelta 2024. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Ideaan liittyy puolustuksellinen tulokulma

Rahoitusta on pohdittu myös kanavan uudelleenlinjausta ehdottaneiden keskustalaisten porukassa.

– Uuden kanavan voi ajatella toimivan myös vallihautana Suomen ja Venäjän välissä. Siinä mielessä hankkeella on puolustuksellinen ulottuvuus, ja sen rakentamista voitaisiin osin rahoittaa puolustusbudjetista, kertoo idean alullepanijoihin kuuluva Lappeenrannan kaupunginvaltuuston jäsen Jari Karhu (kesk.).

Karhu heittää karkeana alustavana arviona, että Saimaan kanavan siirtäminen maksaisi noin 1,5 miljaria euroa.

– Parempaan käyttöön tuo rahasumma tulisi Itä-Suomeen rakennettavassa kanavassa kuin Turun ”Tunnin juna” -hankkeessa, Karhu arvioi.

Ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa Saimaan kanavaa käytti noin tuhat alusta vuodessa. Arkistokuva vuodelta 2024. Video: Kare Lehtonen / Yle

Kokonaan Suomen alueella Lappeenrannan ja Virolahden välillä kulkevasta kanavasta ovat eteläkarjalaisten lisäksi puhuneet ainakin pohjoiskarjalaiset kansanedustajat viime syksynä ja keskustanuoret tämän vuoden helmikuussa. Vuosien saatossa puheissa on ollut myös Kymijoen kanava.

Muokattu 21.8.2025: Kuvatekstiin lisätty tieto kanavassa olevien sulkujen määrästä.