Toistakymmentä saamelaisnuorta kokoontui viime viikolla Inariin kaksipäiväiseen konferenssiin, jossa laadittiin julkilausuma perinteisen tiedon merkityksestä saamelaisnuorille.
Julkilausumassaan saamelaisnuoret vaativat Suomen kouluihin enemmän opetusta saamelaisten historiasta. Nuorten mielestä kouluissa opetetaan aivan liian vähän saamelaisten kulttuurista, kielistä ja historiasta.
Julkilausuman mukaan nuoret ansaitsevat ja tarvitsevat historianopetusta saamelaisesta näkökulmasta niin, että saamelaisia käsitellään yhtenä kansana yli valtioiden rajojen. Nuorten mielestä on tärkeää, että saamelaisten lisäksi myös suomalaiset nuoret oppivat Saamenmaan pitkästä historiasta.
Nuoret vaativat myös laajempaa kielenopetusta ja enemmän rahoitusta oppimateriaaleille. Nuorilla on halua ja kiinnostusta oppia saamen kieltä ja siirtää sitä seuraaville sukupolville sekä pitää kiinni perinteisestä tiedosta.
– Perinteinen tieto ei ole jotakin, mitä katsomme ulkopuolelta. Se kuuluu meille saamelaisille ja on luonnollinen osa meitä, sanovat nuoret.
Jotta perinteinen tieto siirtyy sukupolvelta toiselle, on panostettava koulutukseen, sanovat saamelaisnuoret.
– Me nuoret pyydämme, että vanhemmat sukupolvet, joilla perinnetietoa on, asettavat sivuun pelkonsa oman tietotason ja taidon puutteellisuudesta ja jakavat perinnetietoaan meille.
Saamelaiskäräjät pyrkii edistämään opetusasioita
Saamelaisnuorten konferenssi antoi julkilausumansa saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijaiselle Tuomas Aslak Juusolle perjantaina Inarissa. Juuson mielestä nuoret ovat nostaneet julkilausumassaan esiin hyviä huomioita.
– Siinä on hyviä muistutuksia asioista, joiden eteen meidän pitää jatkaa työtä ja joissa voimme varmasti tehdä yhteistyötä nuorten kanssa, arvelee Juuso.
Hän kertoo, että saamelaiskäräjillä on jo nyt käynnissä oppimateriaalien vahvistustyö. Keväällä on myös käynnistynyt prosessi opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kokonaisvaltaisesta opetuksen korjaamisesta ja kehittämisestä.
Juuso sanoo, että saamelaiskäräjät on vuodesta toiseen yrittänyt tuoda esille opetukseen liittyviä asioita, mutta valtakunnan päättäjät eivät ole huomioineet niitä.
– Yritämme uusilla tavoilla ja strategioilla vahvistaa saamelaista opetusta nostamalla esiin niin historiaa, oppimateriaaleja kuin perinteistä tietoakin, sanoo Tuomas Aslak Juuso.
Nuoret haluavat käynnistää keskustelua
Saamelaisnuorten mielestä saamelaiskäräjien tulisi saada enemmän määrärahaa, jotta se voisi onnistua tehtävissään. Saamelaisnuoret toivovat myös itselleen säännöllisiä areenoita kokoontumista ja yhteisöllisyyden vahvistamista varten.
Nuorisoneuvoston konferenssin työryhmän puheenjohtaja Niila-Juhán Valkeapään mukaan nuoret tietävät, että saamelaiskäräjät tekee nykytilanteessa parhaansa asioiden edistämiseksi. Nuoret myös ymmärtävät, että taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vaikea monella alalla.
– Ei ole itsestäänselvää, että nämä asiat näin vaan tapahtuvat, eikä se ole myöskään saamelaiskäräjien vastuulla, koska he eivät kuitenkaan pääse omasta rahoituksestaan päättämään.
Valkeapää toivoo, että saamelaiskäräjät käy keskustelua nuortein toiveista ja jatkaa työtään, jota se on tehnyt tähänkin asti.
– Toivon, että saamelaiskäräjät nostaa saamelaisnuorten ääntä kuuluviin myös Helsingin päädyssä, missä tällaisia päätöksiä tehdään, sekä jatketaan nuorten tukemista kaikilla osa-alueilla, sanoo Niila-Juhán Valkeapää.