Taipal­saarelainen Juho Pajari hankkii uuden kaikuluotaimen sitä mukaa kun tekniikka kehittyy – tätä on ”live-kalastus”

Kaikuluotainten käyttö kalastuksessa on jatkanut kasvuaan jo usean vuoden ajan. Kokenut kalastaja voi päätellä kalan koon ja kalalajin jo ennen heittoa.

Vasemmalla kaikuluotaimen kuvaa, kun taipalsaarelainen Juho Pajari uittaa viheen kalan lähelle ja kala päättää haukata. Video: Ville Toijonen / Yle, Mikko Savolainen / Yle

Yhä useampi harrastuskalastaja käyttää apunaan kaikuluotaimia.

Taipalsaarelainen Juho Pajari on hankkinut uudempia kaikuluotaimia sitä mukaa, kun tekniikka on kehittynyt. Pajarille kertyy Saimalla 70–100 kalastuspäivää vuodessa.

– Minulla on aina ollut luotaimet veneessä, sanoo Pajari.

Viimeisen viiden vuoden aikana kaikuluotaimet ovat lisääntyneet vauhdilla. Harrastajat puhuvat live-kalastuksesta.

Kalastajan vene odottamassa lähtöä kirkkaana ja rauhallisena aamuna.
Pajari kuljettaa venettä aina trailerilla. Veneessä on paljon tekniikkaa, joka voisi tulla varastetuksi venesatamassa. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Anturi veteen ja ruudut päälle

Lähdimme mukaan Pajarin kalastusreissulle Lappeenrannan Lauritsalan venesatamasta. Noin viiden minuutin ajon jälkeen Pajari pysäyttää veneen.

Hän laskee veteen veneen sivussa olevan kaikuanturin. Pajari kääntelee kaikuanturia ja katsoo samalla veneessä olevilta näytöiltä, näkyykö kaloja.

Kalastaja nostaa veneen sähköistä keulamoottoria järvimaisemassa.
Keulamoottorissa on niin sanottu taivasankkuri-toiminto. Se pitää veneen kalastajan määrittämässä paikassa. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Tavoitteena on saada ruokakala, vähintään 45-senttinen kuha.

– Ruudulta näkee suunnilleen kalan koon. Kokeneet heittäjät voivat jopa tunnistaa kalat. Lisäksi näkee, missä syvyydessä kala on, kertoo Pajari.

Kalastaja käyttää kaikuluotainta järven pinnan alla olevan ympäristön havainnointiin.
Kaikuanturille on teline veneen oikealla puolella. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Kaikuluotaimen monitorista näkee, miten Pajarin heittämä viehe putoaa lähelle kalaa. Hän pysäyttää vieheen kalan yläpuolelle ja alkaa pomputtaa sitä. Kala kiinnostuu ja iskee.

– Noin, se tulee sieltä, Pajari sanoo, kun alkaa kelata siimaa.

Kalastusvieheitä järjestettyinä muovisessa vieherasiassa, sisältäen erivärisiä ja -muotoisia jigipäitä ja pehmeitä kalajigejä.
Jigeillä tehtävä heittokalastus on ollut viime vuodet Pajarin mieleen. Jigi on silikonista valmistettu syötti, joka muistuttaa matoa tai pientä kalaa. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Vapautettavat kalat käsitellään varoen

Seuraavaa kalaa odotetaan tunnin verran. Se vaikuttaa ruudussa isolta kuhalta, mutta on hauki.

Kalastaja irrottaa jigiä hauen suusta haavissa.
Hauki ei ehdi kissaa sanoa ennen kuin koukku on pois luisesta suusta. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Pajari irrottaa koukun hauen suusta ja päästää hauen menemään.

– Kalaa käsitellään mahdollisimman vähän ja vapautetaan veteen. Nostetaan haavista sen verran, että saadaan koukku pois. Ei pyöritellä veneen pohjalla, jotta lima pysyy kyljessä.

Kalastaja esittelee saalistaan veneessä: suuri hauki on pyydystetty järvimaisemassa.
Haukea ei mitattu eikä punnittu, mutta Pajari arvioi sen kolmi–nelikiloiseksi. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Kala ei pääse veden alla piiloon

Kalastuksen vastuullisuus puhuttaa kalastajien keskustelupalstoilla usein. Etenkin kalasta ja vapauta -tyyli jakaa mielipiteitä. Kaikuluotaimella on helpompaa etsiä isot kalat.

– Live-kalastajat ovat pääsääntöisesti tosi vastuullisia kalastajia, Pajari uskoo.

Vastuullisuudella hän tarkoittaa muun muassa sitä, että viehettä heitetään vain sellaisille kaloille, mitä on tarkoitus pyydystää.

– Otetaan vain sen verran kaloja, mitä halutaan syödä. Jos harrastetaan kalasta ja vapauta -kalastusta, niin kaloja käsitellään tosi huolellisesti, sanoo Pajari.

Videolla Pajari kertoo, miten helppoa on saada saalista.

Video: Ville Toijonen / Yle, Mikko Savolainen / Yle

Suomen vapaa-ajankalastajien toiminnanjohtaja Olli Saari vahvistaa, että teknologian käyttö kalastamisessa on lisääntynyt. Kalastajan näkökulmasta tekniset apuvälineet parantavat saalista.

– Kyllähän isot kalat kiinnostavat. Tekniikka saattaa jopa lisätä suurten kalojen pyyntiä, Saari sanoo.

Hänen mukaansa live-kalastuksen vastuullisuus on jokaisen kalastajan vastuulla.

– Se on kaksiteräinen miekka, miten kalastuksen kohdentamista ja saaliskalan valintaa käyttää. Se on kalastajan moraalista ja tavoitteista kiinni, Saari pohtii.

Kohdentamisella ja saaliskalan valinnalla tarkoitetaan sitä, että kalastaja pyrkii kalastamaan vain sellaisia lajeja ja kokoja mitä aikoo syödä.

Kalatutkimuksessa oiva apuväline

Kaikuluotausta käytetään yleisesti kalatutkimuksessa. Menetelmällä kaloja ei tarvitse pyydystää, vaan tutkimusta voidaan tehdä kaikukuvien perusteella.

– Se ei menetelmänä ole kalalle haitallinen, sanoo erityisasiantuntija Erkki Jaala Luonnonvarakeskuksesta.

Samoilla linjoilla on tutkija Okko Outinen Suomen ympäristökeskuksesta.

– Kalastuksessa käytettävien kaikuluotainten taajuudet ovat niin korkeita, ettei niistä ole haittaa kaloille.

Kalastaja tainnuttaa kuhan lyömällä puupalikalla kalan silmien yläpuolelle. Kuvassa näkyy erilaisia vieheitä, kalastusvälineitä ja haavi.
Ruokakalaksi päätynyt kuha papitetaan, eli tainnutetaan ja verestetään välittömästi. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Pajarin veneen ruudulla näkyy jälleen mahdollinen kuha. Pari heittoa kalalle ja se iskee kiinni vieheeseen. Lopulta haavissa on 53-senttinen kuha.

– Kello on 9.40. Tavoite saavutettu, toteaa hymyilevä Pajari.

Kalastaja verestää tainnuttamansa kuhan.
Kidusvaltimo katkaistaan ja veri valuu kalasta pois. Näin kalan liha pysyy mahdollisimman hyvälaatuisena. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Vajaan kahden tunnin kalareissussa Pajari heitti yli 50 kertaa. Saalikseen hän sai kolme kalaa.

Kalastaja esittelee saamaansa saalista veneessä kauniina päivänä järvellä. Kala on jo verestetty ja laitettu pussiin.
Pajarila on veneessä rulla putkipussia, mistä hän otti metrisen pätkän. Hän pussitti verestetyn kalan ja laittoi kylmään. Kuva: Ville Toijonen / Yle