Kriisikuntamenettelyyn joutuminen on kuntakentässä suhteellisen harvinaista, mutta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalle Ähtärille kerta on jo kolmas.
Arviointimenettelyn syynä on kuntien vaikea taloustilanne ja etenkin talouteen kertyneet alijäämät, jotka ylittävät kuntalaissa määritellyt rajat.
Menettelyyn joutuminen tarkoittaa, että valtiovarainministeriö ottaa kunnan tilanteen arvioitavakseen.
Yhdessä kartoitetaan, pystyykö kunta nousemaan vielä taloudellisesti jaloilleen, tarjoamaan kuntalaisilleen lakisääteiset palvelut ja jatkamaan itsenäisenä. Tätä varten kunta esittää toimenpiteitä, ja niiden toteuttamiskelpoisuutta ja vaikutusta talouteen puntaroidaan.
Poliittinen päätöksenteko sakkaa
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta kertoo, että yleensä yksi kierros arviointimenettelyssä riittää saamaan kunnan talouden tasapainoon. Ähtärin kaltaiset kunnat ovat harvassa.
Lehtonen muistuttaa, että kuntien pitäisi pystyä huolehtimaan taloudestaan itse viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien voimin. Jos näin ei tapahdu, poliittisessa päätöksenteossa on jotain pielessä.
– Kriisikuntamenettelyyn joutuminen on iso merkki poliittisesta päätöksentekokyvyttömyydestä ja sitä pitää ehdottomasti tarkastella uudelleen, jos kunta siihen joutuu, Lehtonen sanoo.
Hän painottaa, että vaaleilla valittujen päättäjien tehtävä on päättää kunnan toiminnasta ja taloudesta.
– Ja jos siinä onnistutaan hyvin, ei kriisikuntamenettelyä tarvita.
Lehtonen arvioi yhdeksi osasyyksi Ähtärin tilanteeseen sen, että kriisikuntakriteerit laajenivat kuutisen vuotta sitten koskemaan koko kuntakonsernia.
– Talouden tunnuslukuja katsotaan nyt koko kuntakonsernin kannalta, ja emokunnan lisäksi myös tytäryhteisöjen taloudellinen tilanne vaikuttaa lopputulemaan.
”Kuntapäättäjien pitäisi pystyä tekemään päätökset itse”
Kriisikunnaksi joutumisen ei pitäisi tulla yllätyksenä, sillä kunnat seuraavat talouttaan juurikin kriisikuntakriteerien avulla.
– Kun kriteerit ovat vihreällä, kaikki on hyvin eikä taloudessa ole isompia sopeuttamis- tai tasapainottamistarpeita. Sitten kun mennään keltaiselle, tarkkaavaisuuden pitää kyllä lisääntyä. Punaisella kriisikuntakriteerit ovat jo täyttyneet ja arviointimenettelyn käynnistäminen on lähellä, Sanna Lehtonen sanoo.
Kriisikunta-statukseen suhtaudutaan kunnissa eri tavoin. Osalle se on epäonnistuminen, toisille helpotus, kun tilanteeseen saadaan ulkopuolista apua, vaikka ilman sitä pitäisi pärjätä.
– Kyllä paikallisten kuntapäättäjien pitäisi silti pystyä yhteistyöllä ja vastuullisella talouden päätöksenteolla tekemään itse ne päätökset. Ei ole missään nimessä tavoite, että valtiovarainministeriötä tarvitaan ratkomaan näitä asioita, Lehtonen summaa.
Jos kunta ei pysty turvaamaan asukkaidensa lakisääteisiä palveluita, edessä voi olla kuntaliitos. Ähtärin, Virolahden ja Multian tulevaisuus selvinnee vuoden sisällä.