Gazan sodasta liikkuu valheellista ja harhaanjohtavaa tietoa sekä suoranaista propagandaa.
Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että toimittajat eivät pysty raportoimaan Gazasta vapaasti. Israel ei päästä toimittajia alueelle. Mediaraportteja saadaan palestiinalaisilta toimittajilta, jotka tekevät työtään henkensä uhalla.
Tässä jutussa vastaamme usein esitettyihin kysymyksiin Gazan sodasta.
Mistä tiedämme, että Gazassa nähdään nälkää?
Israelin sotaoperaatiota johtava pääministeri Benjamin Netanjahu on torjunut syytökset siitä, että Israel näännyttää gazalaisia nälkään. Netanjahun mukaan ihmiset Gazassa eivät kärsi nälkiintymisestä.
Nälänhätää ja sen astetta ovat kuitenkin pystyneet arvioimaan useat järjestöt omien kontaktiensa avulla. Myös media on pystynyt haastattelemaan nälänhädästä kärsiviä, vaikka pääsy Gazaan onkin evätty.
Virallisesta nälänhädän luokittelusta vastaa kansainvälinen ruokakriisien asiantuntijajärjestö IPC. Se hälytti heinäkuun lopulla, että nälänhädän pahin mahdollinen skenaario on parhaillaan toteutumassa Gazassa.
Järjestön mukaan muun muassa ruokapulan, tautien ja nälkäkuolemien lisääntyessä sekä terveydenhuollon romahtaessa osa nälänhädän kriteereistä täyttyy jo.
Nälänhädästä varoittavat myös YK-järjestöt kuten Maailman ruokaohjelma WFP, lastenrahasto Unicef, sekä elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.
Nälästä ja aliravitsemuksesta kertovat yhdenmukaisesti Maailman terveysjärjestö WHO sekä alueella toimivat avustusjärjestöt kuten Punainen Risti, Lääkärit ilman rajoja, Pelastakaa Lapset ja yli sata muuta järjestöä.
– Gazan inhimillinen kärsimys on paisunut käsittämättömiin mittoihin. Nälänhätä kehittyy silmiemme edessä, sanoivat lähes kaikki EU-maat, Britannia ja Japani yhteislauselmassaan viime viikolla.
Israelin tärkeimmän tukijan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoi heinäkuun lopulla, että Gazassa ihmiset todella näkevät nälkää. Myös esimerkiksi Suomen presidentti Alexander Stubb on todennut, että Gazassa todistetaan ihmisen aiheuttamaa nälänhätää.
Yle saa tietoa myös suoraan gazalaisilta. Viime viikolla gazalaisäiti kertoi Ylelle, että hänen kaksivuotiaan lapsensa ruokavalio koostuu vain jauhoista, makaronista ja linsseistä. Aiemmin kesällä gazalaiset nuoret kertoivat elämästään jatkuvan nälän keskellä.
Yle on saanut myös raportteja paikan päällä työskenteleviltä palestiinalaisilta toimittajilta. Ylen avustajana aiemmin työskennellyt Alaa kertoi viime viikolla, että ihmisiä kuolee jatkuvasti nälän aiheuttamiin terveysongelmiin.
Alla olevalla videolla Alaa kertoo perheensä elinoloista Gazassa:
Miksi ruoka ei ole riittänyt, vaikka sitä on tilastojen mukaan viety Gazaan paljon?
Maalis- ja toukokuun välisenä aikana Israel ei päästänyt Gazaan lainkaan humanitaarista apua. Kesän aikana maata pitkin tuotujen ruoka-avustusten määrä ei ole yltänyt minimitarpeeseen, selviää israelilaisviraston tiedoista.
Avustustyötä koordinoivan COGAT-viraston mukaan ruoka-apua toimitettiin Gazaan vielä alkuvuodesta moninkertaisesti avustusjärjestöjen laskemaan minimitarpeeseen nähden.
Tämä ruoka kuitenkin on kulunut loppuun niinä kuukausina, joina avustuksia tuli vähän tai ei ollenkaan, kertoo Maailman ruokaohjelman Palestiinan-maajohtaja Antoine Renard Ylelle sähköpostitse.
YK:n ja avustusjärjestöjen käyttämä arvio minimitarpeesta Gazassa perustuu ruokamäärään, jolla ihminen pysyy hengissä kriisioloissa. Se ei sisällä tuoretta ruokaa kuten lihaa tai hedelmiä.
Katso grafiikasta Israelin ilmoittamien ruokakuljetusten määrä tänä vuonna:
Gazaan alkukesän jälkeen saapuneet ruokakuljetukset eivät tavoita kaikkia avun tarpeessa olevia. Syitä on useita.
Ensimmäiseksi jakopisteiden määrää on rajattu. Toukokuun lopusta lähtien ruuanjakelusta on vastannut israelilainen, Yhdysvaltain tukema Gaza Humanitarian Foundation GHF. Sillä on neljä jakelupistettä.
Ero on valtava alkuvuoteen verrattuna. Silloin ruokaa jaettiin sadoilla eri pisteillä.
Toiseksi, suurin osa Gazassa jaettavasta ruuasta ei ole sellaisenaan valmista syötäväksi. GHF-järjestön jakaman ruuan valmistamiseen tarvitaan puhdasta vettä ja polttoainetta. Molemmista on pulaa.
Kolmanneksi avun perille pääsyä vaikeuttaa väkivalta. YK:n tilastojen mukaan kesän aikana lähes 90 prosenttia ruokaa kuljettavista rekoista on ryöstetty Gazan sisällä.
Lääkärit ilman rajoja kertoo tuoreessa raportissaan hoitaneensa 1 380:tä haavoittunutta ihmistä ruuanjakelupisteiden lähellä kesä-heinäkuussa.
– Lapsia on ammuttu rintaan, kun he kurkottelevat ruokaa. Ihmisiä on tukehtunut ja tallautunut tungoksessa, sanoo järjestön Espanjan-toiminnanjohtaja Raquel Ayora raportissa.
Katso grafiikasta, mitä Israelin iskuista ruuanjakelupisteillä tiedetään:
Myös Ylen tavoittama gazalainen perheenisä Alaa kertoo ruuanjakelupisteiden vaarallisuudesta. Hänen mukaansa ainoastaan nuorilla ja vahvoilla miehillä on mahdollisuuksia selvitä ruuanhakumatkasta.
– Ihmiset eivät enää usko, että ruokaa voisi tulla huomenna lisää. Siksi he sieppaavat minkä tahansa ruokakuljetuksen, jonka näkevät saapuvan Gazaan, sanoo WFP:n Antoine Renard.
Jakelupisteillä ruokaa jaetaan ihmisten saapumisjärjestyksen mukaan. Haavoittuvimmassa asemassa olevat jäävät helposti ilman, IPC-järjestö toteaa.
Gazaan on tehty heinäkuun lopun jälkeen taas myös avustusten ilmapudotuksia, mutta järjestöt ovat arvostelleet niitä kalliiksi ja tehottomiksi.
Onko Hamas avustuskuljetusten ryöstelyn takana?
Israel on pitkään syyttänyt Hamasia Gazan ruokapulasta. Israelin mukaan Hamas ryöstää avustuskuljetuksia, ja on siksi rajoittanut humanitaarisen avun pääsyä Gazaan.
Todellisuus on monisyisempi. Siitä kertovat esimerkiksi Israelin omat sekä Yhdysvaltojen tekemät selvitykset.
Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston USAID:in selvityksen mukaan ainakaan laajamittaisesta ja järjestelmällisestä Hamasin koordinoimasta varastelusta ei ole todisteita.
Trumpin hallitus on lakkauttamassa USAID-järjestön toiminnan.
Israelilaiset korkea-arvoiset sotilaslähteet vahvistavat näkemyksen The New York Timesille. Heidän mukaansa Hamas on varastanut jonkin verran ruoka-apua pieniltä avustusjärjestöiltä, mutta järjestelmällistä toiminta ei ole ollut.
Suurimman ruoka-avun järjestäjän eli YK:n kuljetukset ovat pitkälti säästyneet Hamasin varastelulta.
Hamas kiistää avustustarvikkeiden varastamisen. Uutistoimisto AP:n mukaan asialle ei ole saatavissa vahvistusta. Sen mukaan järjestelmällinen varastelu kuljetusreiteillä ja avustuspisteillä – jotka sijaitsevat Israelin sotilasvyöhykkeillä – olisi kuitenkin Hamasin taistelijoille äärimmäisen riskialtista toimintaa.
Avustuskuljetuksia järjestävä Maailman ruokaohjelma kertoo Ylelle, että nälkäiset gazalaiset tyhjentävät lähes kaikki sen ruokarekat ennen niiden pääsyä varastoille ja jakelupisteille.
– Järjestelmällinen ruuanjakelu ei ole mahdollista tässä kaoottisessa tilanteessa. Ihmiset ovat niin peloissaan ruuan loppumisesta, että he saartavat rekkamme ja ryöstävät niiden sisällön ennen perille pääsyä, sanoo maajohtaja Renard.
Hänen mukaansa suurin osa varastelusta on ”epätoivoisten nälkäisten ihmisten” tekemää. Harvemmin joukossa on aseistautuneita henkilöitä.
Saman tiedon vahvistaa Ylelle myös asiasta tilastoa pitävä YK:n projektipalvelujen toimisto Unops.
Unops kertoo, että avustusten anastelua tekevät ”enimmäkseen perheilleen ruokaa etsivät nälkäiset ja epätoivoiset väkijoukot”. Silloin tällöin tapahtuu ”järjestelmällistä ryöstelyä”, jonka kautta ruokaa päätyy toreille myyntiin kalliiseen hintaan.
– Ryöstelyä saadaan vähennettyä ainoastaan siten, että Gaza saadaan täyteen ruokaa. Silloin ihmiset eivät enää pelkäisi ruuan loppumista, WFP:n Renard sanoo.
Hän arvostelee Israelia siitä, että sen sotilaat rajoittavat avustuskuljetusten määrää, reittejä ja liikkumista Gazassa. Tämä tekee rekoista alttiimpia ryöstelylle.
Esittävätkö julkisuudessa olleet kuvat gazalaisia, nälkää näkeviä lapsia?
Gazan sodan aikana on levitetty valtava määrä disinformaatiota ja propagandaa sekä niitä koskevia syytöksiä. Gazasta otettujen valokuvien todenperäisyyttä on epäilty esimerkiksi suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa.
Kansainväliset kuvatoimistot ja Yleisradio pyrkivät omalta osaltaan selvittämään julkaistujen kuvien alkuperää mahdollisimman tarkasti. Esimerkiksi tässä artikkelissa julkaistiin useita varmistettuja kuvia Gazan arkitodellisuudesta.
Joihinkin paljon huomioita saaneisiin kuviin on sosiaalisessa mediassa liitetty virheellisiä tietoja. Yksi syy tällaisten epäilyjen leviämiseen vaikuttaa olevan viestipalvelu X:n tekoälykeskustelubotti Grok.
Se on muun muassa saksalaisen Deutsche Wellen mukaan antanut useamman kerran kysyjille väärää tietoa Gazasta otettujen valokuvien alkuperästä.
DW tutki heinäkuun lopussa muun muassa amerikkalaissenaattori Bernie Sandersin X-julkaisuun liittyneitä väitteitä.
Gaza-kuvien julkaisun jälkeen hänen tilinsä täyttyi viesteistä, joissa Grok väitti kuvien olevan Jemenistä vuodelta 2016.
Grokin väite ei pidä paikkaansa. Kyseiset kuvat kaksivuotiaasta Yazan-nimisestä pojasta on otettu Gazassa Al-Shatin pakolaisleirillä heinäkuun lopussa.
Kuvat löytyvät uutistoimisto AP:n kuva-arkistosta. Metatiedot kertovat, että kuvat on otettu 23. heinäkuuta. Yle löysi kuvia samasta pojasta muiden kuvatoimistojen arkistosta heinäkuulta.
Tämän lisäksi sosiaalisessa mediassa on keskusteltu esimerkiksi siitä, onko joissain laihoja lapsia esittävissä kuvissa tosiasiassa kyse geneettisestä sairaudesta eikä aliravitsemuksesta.
Sanomalehti The New York Times lisäsi 1,5-vuotiasta lasta koskevaan juttuunsa myöhemmin tiedon, että hyvin laihalta kuvissa näyttävällä lapsella oli myös aiempia sairauksia.
Belgialaisen VRT:n faktantarkistajat selvittivät lapsen taustoja useista lähteistä. Selvityksen mukaan lapsella oli lihasten kehitykseen vaikuttava sairaus, mutta hänen tilansa oli huomattavasti heikentynyt viime kuukausien aikana ruoka- ja lääkepulan vuoksi.
Myös Yle on julkaissut kuvan lapsesta.
Juttua päivitetty klo 10.00. Lisätty Unopsin kommentit.
