Moni juo liikaa vettä, vaikka nesteen tarpeen voi laskea helposti

Oma päivittäinen vedentarve on helppo laskea. Kaikkea nestettä ei myöskään tarvitse hörppiä lasista tai pullosta, sillä sitä saa paljon myös ruuasta.

Vedentarve vaihtelee ihmisen painon ja esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden mukaan. Video: Jarkko Heikkinen / Yle.

Kuluneen kesän helteissä hikoillessa monen ihmisen vedentarve lisääntyi.

Nopein helpotus löytyy hanasta, mutta myös pullotetun veden kulutus on kasvanut jo pitkään ja rajusti.

Liiallinenkaan vedenlipitys ei kuitenkaan ole hyväksi.

Kysyimme Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwabilta, paljonko vettä päivässä oikein tulisi juoda.

Nesteen tarve voidaan laskea helpolla kaavalla, hän kertoo.

– Aikuisilla alle 55-vuotiailla se on 35 millilitraa painokiloa kohden, ja 55 vuotta täyttäneille 30 millilitraa, sanoo Schwab.

Karkeasti laskettuna 60-kiloinen tarvitsee noin kaksi litraa päivässä, satakiloinen noin 3,5 litraa. Kaikkea tätä ei tarvitse kuitenkaan juoda.

– Ei missään nimessä. On laskettu, että ruoasta kertyy jo sellainen 7–8 desilitraa nestettä.

Kaikki eivät kuitenkaan osaa arvioida saamansa nesteen määrää. Kun janottaa, pitää juoda, mutta jatkuvaan lipittämiseen ei ole tarvetta, Schwab sanoo. Elimistön on myös hyvä antaa välillä rauhoittua sekä ruuasta että juomasta.

Vaikka janon tunne onkin hänen mukaansa paras mittari, ikä saattaa heikentää signaaleja: ikääntynyt ei välttämättä tunnista nesteen tarvetta nuoren tavoin. Tällöin voi olla tarpeen tarkkailla, että nesteitä saa riittävästi.

Mustaan jakkuun pukeutunut nainen seisoo sisällä ja katsoo hymyillen kameraan.
Ursula Schwabin mukaan vesi on paras janojuoma ja alkoholi huonoimmasta päästä elimistöä kuivattavan vaikutuksensa vuoksi. Varsinkin helteillä alkoholin vaikutukset antidiureettisen hormonin eritykseen voivat olla tuntuvia. Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Entäs ne trendikkäät vesipullot?

Moni kantaa nykyään suuriakin vesipulloja mukanaan muuallakin kuin urheillessa, muun muassa töissä.

Ursula Schwab on huomannut saman ja kehottaa miettimään, onko jatkuva veden lipitys tavan vuoksi tarpeen.

– Asiantuntijalääkärit ovat nostaneet esille myös vaikutuksen virtsanpidätyskykyyn. Rakko on ikään kuin väsynyt vessassa käymisestä, kun on juotu tavan mukaan eikä sen mukaan, minkä verran elimistö tarvitsee nestettä, Ursula Schwab sanoo.

Muista kahvin ja varsinkin alkoholin vaikutus

Kesällä osa hillitsee janoaan myös alkoholilla, ja kahvia suomalaiset juovat maailmassa eniten. Molemmat juomat ovat kuitenkin myös tehokkaita diureetteja eli ne lisäävät virtsaamisen tarvetta.

Näistä kahdesta Ursula Schwabb pitää kuitenkin alkoholia elimistölle haastavampana jo siksikin, että nautitut määrät voivat helposti olla kahvia suurempia. Toinenkin syy on:

– Alkoholi heikentää antidiureettisen hormonin eritystä ja tämä hormoni nimensä mukaisesti vähentää diureesia eli virtsaneritystä. Ja kun alkoholi heikentää tämän hormonin toimintaa, niin vessakäyntien myötä se vielä poistaa elimistöstä nestettä entisestään, Ursula Schwabb muistuttaa.

Varsinkin helteillä alkoholijuomat voivat kääntyä itseään vastaan ja kuivattaa elimistöä liikaa.