Venäjä on terrorisoinut Ukrainan kaupunkeja iranilaisvalmisteisilla Shahed-drooneillaan jo yli kahden vuoden ajan. Ukraina on oppinut torjumaan hitaita ja matalalla lentäviä kohteita tehokkaasti.
Shehedit kyettiin torjumaan kauan lähes 100-prosenttisesti, kertoo The Economist -lehti.
Tämän vuoden alkupuolella torjuntaprosentti alkoi laskea ja yhä useampi venäläisdrooni päästä kohteeseensa.
Tämä johtuu toisaalta Venäjän lähettämien droonien määrän kasvusta, toisaalta uuden, kehittyneemmän droonityypin käyttöönotosta. Venäjä on alkanut itse valmistaa Geran-3-nimistä droonia.
Geran-3-drooneja alkoi ilmestyä Ukrainan taivaalle merkittävässä määrin heinäkuussa. Määrät eivät vielä ole suuria. Ukrainan ilmavoimien esikunta raportoi heinä-elokuun vaihteessa havainneensa yhtä aikaa kahdeksan Geran-3:a yhtä aikaa ilmassa.
Kaiken kaikkiaan Venäjä on tähän mennessä käyttänyt satoja Geran-3-drooneja, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun opettaja ja väitöskirjatutkija Aleksanteri Sirén.
Poikkeuksellisen korkealla ja nopeasti
Geran-3 on aiheuttanut heti päänvaivaa Ukrainan ilmapuolustukselle.
Venäjä on aiemmin käyttänyt hyökkäyksissä kaupunkeja vastaan Geran-2- ja Shahed 136 -tyyppisiä drooneja, jotka lentävät matalalla ja hitaalla, 185 kilometrin tuntinopeudella. Niitä voi olla samaan aikaan ilmassa satoja, mikä ylikuormittaa Ukrainan ilmatorjunnan.
Geran-3 on varustettu suihkumoottorilla, mikä antaa sille aivan uudenlaisia ominaisuuksia. Venäjä saa ilmeisesti Iranista suuria määriä Tolou-suihkumoottoreita.
Droonin lentokorkeus on yleensä noin neljä kilometriä ja sen nopeudeksi kerrotaan 600 kilometriä tunnissa, kohteeseen syöksyessään jopa 800 kilometriä tunnissa.
Ukrainalla on vain harvoja keinoja torjua näin nopeaa ja korkealla lentävää droonia.
Ukraina on torjunut Venäjän lähettämiä Shahed-drooneja ja niiden venäläisversiota Geran-2:ta eniten avolava-autoihin kiinnitetyillä ilmatorjuntakonekivääreillä. Niiden miehistöt saavat koko maan kattavasta kuunteluaineistosta tiedon lähestyvästä droonista ja siirtyvät nopeasti sen tuloreitille.
Sirenin mukaan Ukraina on asentanut maan rajoille suuren määrä tavallisia kännyköitä, jotka havaitsevat Shahedien tunnusomaisen äänen. Tekoälyn avulla laitteet tunnistavat äänen ja ennustavat droonin todennäköisen reitin.
Uusi Geran-3 muodostaa liikkuville it-partioille suuren haasteen. Se lähestyy kohdettaan niin korkealla, ettei siihen yllä konekiväärillä. Drooni on myös niin nopea, että sen tuhoaminen syöksyvaiheessa on äärimmäisen vaikeaa. Lisäksi Venäjä on ottanut myös it-partiot drooniensa kohteiksi.
Ukrainalla on toki lukuisia muitakin keinoja ampua drooneja alas. Niitä tuhotaan perinteisillä ilmatorjuntaohjuksilla. Ukrainalla on ollut käytössään neuvostovalmisteisia ohjuksia ja se on saanut tukijoiltaan paljon erilaisia järjestelmiä. Tunnetuimpia ovat ehkä saksalainen Iris-T- sekä brittiläinen Gravehawk-järjestelmät.
Ongelmana on, että ilmatorjuntaohjukset maksavat moninkertaisesti enemmän kuin droonit. Uudenaikaisia ja vaikeasti saatavilla olevia ohjuksia ei kannata haaskata yksinkertaisiin drooneihin.
Lisäksi drooneja on valtavan paljon. Varsinaisten hyökkäysdroonien lisäksi Venäjä ylikuormittaa Ukrainan ilmatorjuntaa lähettämällä liikkeelle myös Gerbera- ja Parodija-merkkisiä hämäysdrooneja.
Erittäin tehokkaita ovat olleet saksalaiset Gepard-ilmatorjuntapanssarivaunut, jotka on varustettu viiteen kilometriin yltävällä kaksoistykillä. Ukraina on saanut Gepardeja noin 80 kappaletta, joten ne voivat suojata vain muutamia kohteita.
Lisäksi Ukrainan hävittäjäkoneet jahtaavat drooneja.
Droonit drooneja vastaan
Ukraina on itse ollut droonituotannon suurvalta. Järkevin vaihtoehto venäläisdroonien torjumiseen olisivatkin edulliset torjuntadroonit. Niiden kehittäminen on osoittautunut yllättävän haasteelliseksi.
Viime syksynä julkisuuteen tuli tieto Ukrainan Sting-torjuntadroonin käyttöönotosta. Sting on osoittanut tehonsa matalalla lentävien droonien torjunnassa.
Sting ei kuitenkaan yllä kolmea kilometriä korkeammalle, joten Geran-3 on siltä turvassa.
Tämän kesän aikana Ukrainassa on otettu käyttöön laite, joka voi olla jonkinlainen vastaus nopeille ja korkealla lentäville venäläisdrooneille.
Ukrainalainen Besomar-yhtiö on kehittänyt Mangust-nimisen droonin, joka on varustettu haulikon kaltaisella aseella.
Mangust yltää viiden kilometrin korkeuteen. Se ei ole yhtä nopea kuin Geran-3, mutta jos ohjaaja saa sen sopivaan kohtaan taivaalle, Mangust voi tuhota Geranin moottorin haulikollaan.
Tässä Mangust tarvitsee reagointikykyä, johon ihminen ei kykene. Siksi se kohteen lähelle päästyään ottaakin käyttöön tekoälyn, joka salamannopeasti tähtää aseen ja laukaisee sen itsenäisesti.
Mangust pystyy palaamaan maahan, eli se voi tehdä useita torjuntalentoja.
Lukuisia torjuntajärjestelmiä kehitteillä
Sirénin mukaan torjuntadroonit ovat kustannustehokkain tapa estää Venäjän droonien toiminta. Hänellä ei ole täsmällistä tietoa, millaisia laitteita on käytössä tai tulossa käyttöön, mutta hän uskoo niitä olevan.
– Aivan varmasti Ukrainalla on useitakin erilaisia versioita ja prototyyppejä valikoimassaan.
Ukrainaan ja muualle Eurooppaan on syntynyt monia startup-yrityksiä, jotka kehittelevät uudenlaisia puolustuslaitteita. Yksi näistä yrityksistä on Destinus, jonka perustajaa Mikhail Kokorichia Yle haastatteli viime vuonna. Tuolloin Kokorich lupasi, että yhtiön Hornet-torjuntadrooni tulee käyttöön vielä saman vuoden aikana.
Vaikka Destinuksen kaksi hyökkäysdroonityyppiä, Ruta ja Lord ovatkin käytössä, torjuntadroonia ei tiettävästi ole vielä otettu käyttöön.
Ukrainassa ja sen tukijamaissa on kuitenkin kehitteillä monia uuteen teknologiaan perustuvia droonitorjuntajärjestelmiä.
Alkukesästä Ukrainassa otettiin käyttöön Sky Sentinel, joka on automaattisesti toimiva konekivääripesäke. Se oli jo toukokuun lopussa tuhonnut ensimmäiset kohteensa. Sky Sentinelin kerrotaan toimivan jopa 800 kilometrin tuntinopeudella lentäviä kohteita vastaan, eli se olisi kyllin nopea nitistämään Geran-3-droonin.
Saksalainen Rheinmetall-yhtiö on toimittanut Ukrainaan Skynex-järjestelmiä, jotka ovat samantapaisia kuin Sky Sentinel. Skynexissä on kuitenkin konekiväärin sijaan 35 millin konetykki, joka kykenee purskauttamaan kohteen suuntaan 16 ammusta sekunnissa. Ammukset räjähtävät kohteen lähellä lennättäen ilmaan volframista valmistettuja kappaleita, jotka lisäävät osuman todennäköisyyttä.
Ukraina on myös ottamassa käyttöön laseraseen. Tryzub-laserin kerrotaan pystyvän tuhoamaan ballistisen tai risteilyohjuksen kolmen kilometrin päästä. Lisäksi lasersäde pystyisi kymmenen kilometrin päästä vahingoittamaan droonia tai lentokonetta niin, etteivät ne löytäisi kohdettaan.
Asiantuntija: Ukraina löytänee ratkaisun
Sirénin mukaan Geran-3-droonit haittaavat Ukrainan sodankäyntiä, kun ne sitovat ilmapuolustusta kaupunkeihin, eli pois eturintamasta. Ukraina joutuu kuluttamaan ilmapuolustuksensa reservejä. Ne alkavat rapautua, jos Ukraina ei saa täydennystä tukijoiltaan tai omasta asetuotannostaan, Sirén toteaa.
Hän ei kuitenkaan usko, että isossa kuvassa Geran-3:lla olisi käänteentekevää vaikutusta sotaan. Ukraina on ollut droonien kehittelyssä koko sodan ajan edellä, ja ratkaisu on tähänkin ongelmaan tulossa.
– Tässä on perinteinen ase-vastaan-ase-sykli käynnissä. Odotellaan, että saadaan siihen se toimivin ratkaisu, Sirén kiteyttää.
