IRIBA, TŠAD Näkymästä tulee painajaismainen, kun ymmärtää, mitä oikeastaan tapahtuu: Lapset kaivavat kuoppia kuivuneeseen joenuomaan. Kuoppien pohjille kertyvää vettä he kauhovat erilaisilla muovikipoilla kanistereihin. Vesi on sameaa.
Mukana on joitakin aikuisia.
– Yritämme löytää vettä. Tulemme joka päivä, kertoo Hawa Abdulrahman Husain.
– Käytämme vettä juomiseen ja pyykkäämiseen. Se ei ole puhdasta, mutta on edes sitä, hän sanoo.
Joenuoma on Tšadissa sijaitsevalla Iridimin pakolaisleirillä. Se on yksi lukuisista leireistä, jonne majoitetaan naapurimaa Sudanista sotaa paenneita ihmisiä.
Keväällä 2023 alkanut Sudanin raaka sisällissota on aiheuttanut yhden maailman suurimmista humanitaarisista kriiseistä ja ajanut lähes 12 miljoonaa ihmistä pois kodeistaan. Heistä lähes 900 000 on tullut Tšadiin, yhteen maailman köyhimpiin kuuluvista maista.
Nyt osa Tšadiin paenneista kaivaa kuivunutta joenuomaa saadakseen vettä.
Iridimin pakolaisleiriä pyörittävä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR pystyy tarjoamaan leirin asukkaille keskimäärin kuusi litraa vettä päivässä. Suomessa sen verran valuu suihkussa puolen minuutin aikana. Pakolaisleirillä kuuden litran pitäisi riittää koko päivän juoma- ja pesuvedeksi sekä ruuanlaittoon.
Joenuomalla tilannetta seuraava UNHCR:n tiedottaja Andreas Fløistrup huomauttaa, että ihmiset käyvät joenuomassa myös tarpeillaan. Vessoja ei ole tarpeeksi.
Se on hirveä yhtälö. Ripulitauti kolera on alkanut levitä naapurimaakunnan pakolaisleireillä. Tauti tarttuu etenkin sairastuneiden ihmisten ulosteen saastuttamasta vedestä tai ruuasta.
Aamu joenuomalla Iridimin pakolaisleirillä. Toiset kaivavat, pari lasta on kiivennyt puuhun.
Kaikki eivät saa telttaa tullessaan
Leiri on valtava. Yhteensä siellä elää yli 90 000 ihmistä. Aurinko porottaa ankarasti.
Iridimi perustettiin vuonna 2004, kun Sudanissa riehui Darfurin sota. Osa asukkaista on elänyt hiekkakentällä parikymmentä vuotta.
Yle pääsi tutustumaan Sudanista paenneiden tilanteeseen UNHCR:n kanssa.
Tämä droonilla kuvattu video näyttää, kuinka leiri levittäytyy hiekkaiseen maisemaan.
Leirin valtavuuden näkee myös kukkulalta, joka seisoo kaiken keskellä. Mäellä haisee uloste. Rinteillä näkyy hiekkakasoja ja lapsia kaivamassa kuoppia.
Leirillä on UNHCR:n mukaan noin 1 800 vessaa. Niistä noin 800 on yhteiskäyttöön, loput perheille. Yhtä vessaa käyttää siis keskimäärin 50 henkeä.
Pulaa on käytännössä kaikesta paitsi kuumuudesta, hiekasta ja kärpäsistä. Telttojakin on liian vähän. Elokuun lopulla yli 15 000 ihmistä oli vailla telttaa. Tavallisesti yhteen telttaan majoitetaan korkeintaan viisi ihmistä, mutta Iridimissa monet isommatkin perheet asuvat nyt yhdessä teltassa.
Ilman telttamajoitusta oleville on jaettu parin kolmen metrin mittaisia puunrunkoja. Niiden avulla voi rakentaa itselleen ja perheelleen katoksen. Sellaiseen näyttää asettuneen Abira Fanic Mahamoud kolmen pienen lapsensa kanssa.
Kuulostaa siltä, ettei leirin vedenjakelu tavoita kaikkia, sillä Mahamoudin mukaan vettä saa vain rahalla, ja sitä hänellä ei ole. Perhe on saanut vettä naapureilta.
Mahamoudin mukaan heitä aiemmin tulleillakaan ei ole vielä asumuksia.
– Meitä käskettiin odottamaan kärsivällisesti.
UNHCR: Katastrofaalinen tilanne
Leiriä pyörittävän UNHCR:n aluejohtaja Jean Paul Habamungu kuvaa tilannetta Iridimissa katastrofaaliseksi. Hänen mukaansa ihmiset saavat leirille tullessaan kyllä suojelua, turvallisen paikan.
– Mutta se ei riitä. Perusoikeudet eivät täyty, Habamungu sanoo.
Yhdysvallat ja moni Euroopan maa ovat leikanneet ulkomaanapuaan. Yhdysvallat on perinteisesti ollut järjestön selvästi suurin rahoittaja.
Vuosina 2020–2024 Yhdysvallat lahjoitti UNHCR:lle noin 2 miljardia dollaria vuodessa. Tänä vuonna järjestö on saanut Yhdysvalloilta 776 miljoonaa dollaria. UNHCR:n mukaan nyt näyttää siltä, että summa todennäköisesti pysyy samassa suuruusluokassa.
Viime vuonna UNHCR sai yhteensä 4,9 miljardia dollaria rahoitusta. Heinäkuun puolivälissä järjestö ilmoitti saaneensa 2,5 miljardia dollaria rahoitusta ja arvioi, että summa kasvaa 3,5 miljardiin vuoden loppuun mennessä.
Ero vuoteen 2024 on suuri, ja se vaikeuttaa UNHCR:n työtä.
UNHCR ilmoitti kesäkuussa, että se on esimerkiksi lopettanut 3 500 vakinaista työsuhdetta globaalisti.
Tšadissa UNHCR arvioi joutuvansa leikkaamaan ohjelmiaan yli viidenneksellä.
Habamungu vastaa alla olevalla videolla kysymykseen siitä, miten apuleikkaukset vaikuttavat tilanteeseen ja työhön Iridimissa.
Habamungun mukaan leirin vähäiset vesivarat johtuvat rahoituksen puutteesta.
– Olisipa meillä rahoitusta kuten ennen. Olisimme voineet nopeuttaa vesitankkien asentamista ja vedentarjontaa leirillä, hän sanoo.
UNHCR ennakoi heinäkuussa, että Sudanista tulisi Tšadiin vielä 250 000 henkeä tänä vuonna.
Hidasta kidutusta, kuvaa terveysaseman johtaja
Pakolaisleirin terveysaseman odotushuoneen lattialla olevilla matoilla istuskelee ja makaa joukko ihmisiä. Seinällä oleva juliste valistaa poliosta: Jos ryömimällä liikkuva vauva ei enää ryömi, kyse voi olla poliosta.
Rahan vähyydestä puhuu myös terveysaseman johtaja Moudine Vounba.
Vounban mukaan ”lievemmin sairaita” ei voida välillä ohjata jatkohoitoon, mutta vakavat tapaukset pystytään vielä hoitamaan.
– Rahoitustilanne on hidasta kidutusta, Vounba sanoo.
Leirillä on yksi terveysasema, ja siellä työskentelevä lääkäri kiertää myös kahdella muulla pakolaisleirillä.
Droonikuvilla alkavan videon on kuvannut DR.