Japanilaisesta One Piece -mangasta ja anime-sarjasta tuttu merirosvolippu on tällä hetkellä yleinen näky Indonesian katukuvassa.
Maailman myydyin manga-sarjakuva nauttii erityistä suosiota Indonesiassa. Lipun ilmaantuminen maan katukuvaan ei kuitenkaan johdu ainoastaan sarjan suosiosta.
Indonesia valmistautuu parhaillaan 17. elokuuta koittavaan 80. itsenäisyyspäiväänsä.
Viime lokakuussa presidentiksi noussut Prabowo Subianto on kehottanut kansalaisia juhlistamaan lähestyvää juhlapäivää liehuttamalla maan lippua aktiivisesti.
Kehotuksen jälkeen anime-sarjasta tuttu merirosvolippu on noussut nykyhallinnon politiikkaa vastustavien keskuudessa vastarinnan symboliksi, jota käytetään valtion virallisen lipun sijasta, tai sen rinnalla.
– Tämä on varoitusmerkki hallitukselle, jotta he ottaisivat kansalaisten kannat huomioon, merirosvolippua esittävää muraalia Bekasin kaupungissa maalaava Kemas Muhammad Fridaus kertoo uutistoimisto Reutersille.
Merirosvolipun suosio alkoi kasvaa helmikuun opiskelijamielenosoitusten yhteydessä. Niissä vastustettiin erilaisia budjettileikkauksia, korruptiota, työttömyyttä ja muita uudistuksia, kuten armeijan kasvavaa valtaa yhteiskunnassa.
Nyt lippujen kysyntä on räjähtänyt maassa käsiin.
– Heinäkuussa saimme valtavan määrän tilauksia. Vain kolmen päivän jälkeen jouduimme lopettamaan uusien tilausten vastaanottamisen, ompelutehtaan omistava Dendi Christanto sanoo Reutersille.
Christanton mukaan lippujen valmistaminen päätettiin lopettaa myös mahdollisten seurauksien vuoksi.
– Päätin lopettaa ennen kuin saan hallitukselta varoituksen. Se saisi minut näyttämään huonolta liikemieheltä, enkä halua, että turvallisuusjoukot tekevät ratsiaa yrityksemme tiloihin.
Raivo repesi
Indonesiassa monet lainsäätäjät ja poliisijohtajat ovat raivostuneet kansalaisten nokkelasta protestista.
He rinnastavat epävirallisen lipun käyttämisen maanpetokseen ja kokevat niiden muodostavan uhan maan turvallisuudelle.
– Saimme turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisilta tiedon maanpetosyrityksistä, joiden tarkoitus on hajottaa kansamme yhtenäisyys. Kehotan, että ihmiset ryhtyisivät vastustamaan tällaisia toimia, indonesialainen poliitikko ja lainsäätäjä Sufmi Dasco Ahmad kertoo uutistoimisto Reutersin mukaan.
Graffitimaalaaja Kemasin mukaan hallituksen tulisi pohtia tarkkaan, miksi ihmiset nostavat salkoon One Piece -sarjasta tutun lipun oman maansa lipun sijaan.
– Heidän ei olisi pitänyt pidättää kaikkia niitä ihmisiä, eikä heidän olisi pitänyt syyttää ihmisiä Indonesian kansan jakautumisesta. Se on väärin.
Indonesiassa epävirallisten lippujen käyttöä ei ole laissa kielletty. Laissa on ainoastaan määrätty, että Indonesian lippu tulee nostaa muita korkeammalle, jos useita lippuja käyttää rinnakkain.
Indonesian presidentinkanslia kertoo presidentti Subianton tukevan ihmisten sananvapautta ja ettei hän henkilökohtaisesti vastusta fiktiivisten merirosvolippujen käyttöä ilmaisumuotona.
Presidentin neuvonantaja Prasetyo Hadi kertoo kuitenkin South China Morning Postin mukaan, ettei lippuja tulisi käyttää tavalla, joka halventaa maan virallista lippua.
– Lippuja ei pitäisi käyttää rinnakkain tavalla, joka johtaa vertailuun tai ristiriitaan niiden kesken.
Paikallisen median mukaan Indonesian viranomaiset ovat aloittaneet tällä viikolla merirosvolippujen takavarikoimisen. Näin on tapahtunut ainakin Itä-Jaavan alueella.
Presidentti Prabowon kanslia on väittänyt, ettei se ole määrännyt ratsioita lippujen poistamiseksi.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty international on kuitenkin arvostellut maata aiemminkin sananvapauden laajasta ja järjestelmällisestä rajoittamisesta sekä mielenosoitusten väkivaltaisesta hajottamisesta.
Taustalla pelko paluusta sotilasdiktatuurin aikaan
Mielenilmauksen taustalla on Indonesiassa maaliskuussa tehty kiistelty lakimuutos, joka kasvattaa armeijan valtaa yhteiskunnassa ja mahdollistaa sotilasjohtajien pääsyn poliittisiin virkoihin.
Maan kansalaiset pelkäävät, että uudistus vie väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurinta demokrattista valtiota takaisin kohti maata 1967–1998 hallinneen sotilasjuntan, kenraali Haji Muhammed Suharton aikaa.
Suharto nousi Indonesiassa valtaan johtamansa sotilasvallankaappauksen kautta.
Diktaattorina maata johtanut Suharto kielsi valtakautensa aikana kaikki hallintoa ja korruptiota vastustavat mielenosoitukset ja tukahdutti niitä väkivaltaisesti.
Suharto hallitsi maata yli kolmen vuosikymmenen ajan armeijan ja tiukan mediakontrollin turvin. Suharton aikakausi on jättänyt Indonesian yhteiskuntaan syvät arvet, eivätkä maan kansalaiset tahdo nähdä maansa historian synkän aikakauden toistuvan.
Presidentti Prabowo Subianton nousu valtaan on herättänyt maassa syvää huolta. Diktaattori Suharton tavoin myös Subianto on maan armeijan entinen kenraali.
Subianto palveli Suharton valtakaudella maan armeijassa, ja hänen väitetään johtaneen muun muassa Itä-Timorin joukkomurhiin syyllistyneitä joukkoja 80-luvulla.
Presidentti Subiantoa on aiemmin syytetty myös useista 1990-luvulla tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista, kuten aktivistien mystisistä katoamisista.
Subianto oli Suharton vankka tukija ja hän oli pitkään naimisissa diktaattorin tyttären Titiek Suharton kanssa.
Viime vuoden helmikuussa käytyjen presidentinvaalien avoimuus on laajasti kyseenalaistettu.