Valtiovarainministeriö on saanut budjettineuvottelunsa valmiiksi päivän ennakoitua aiemmin. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esittää ensi vuodelle noin 900 miljoonan euron sopeutuksia, jotka tehdään pelkkinä menoleikkauksina.
Suomen velkatahti jatkuu kovana: budjetti on 9,9 miljardia alijäämäinen.
Nyt julkistettu ehdotus on ministeri Purran kädenjälkeä. Budjetista neuvotellaan vielä koko hallituksen voimin syyskuun alun budjettiriihessä.
Kokosimme ehdotuksen tärkeimmät päätökset ja keskeiset luvut.
1. Velkasuhde tasaantuu vaalikauden lopussa – hetkellisesti
Ensi vuonna valtio ottaa kuluvaa vuotta vähemmän velkaa.
Valtiovarainministeriö ennustaa, että uusien leikkausten ansiosta velkasuhde, eli bruttokansantuotteen ja valtiovelan suhde, vakiintuu hallituksen tavoitteen mukaisesti vaalikauden lopulla.
Ministeriön aiempien ennusteiden mukaan velkasuhteen kasvu tasaantuu kuitenkin vain hetkellisesti vaalikauden lopussa ja jatkaa heti sen jälkeen kasvamistaan.
Budjettiehdotuksen loppusumma on 89,6 miljardia euroa.
Teknisesti budjetti on miinuksella 7,6 miljardia, koska alijäämälukemia kaunistaa 2,3 miljardin euron kertaluontoinen tuloutus valtion budjettiin valtion asuntorahastosta.
Todellisuudessa alijäämää on siis 9,9 miljardia, eikä kertaluontoinen tuloutus vähennä valtion tai julkisen talouden velkaantuneisuutta.
2. Opetushallitus lakkautetaan, yliopistoilta leikataan
Purra esittää yliopistojen rahoituksen leikkaamista indeksijäädytyksellä. Yliopistojen rahoitus on sidottu muun muassa ansiotason ja kuluttajahintojen kehitykseen.
Yliopistoindeksi jäädytettäisiin loppuvaalikauden ajaksi, mikä vähentäisi yliopistojen rahoitusta ensi vuonna 59 miljoonalla ja sitä seuraavana vuonna 112 miljoonalla.
Lisäksi ehdolla on Opetushallituksen lakkauttaminen ja sen tehtävien siirto opetus- ja kulttuuriministeriöön.
3. Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen lopetetaan, kehitysapu leikkuriin
Budjettiehdotuksen mukaan kehitysyhteistyöstä leikataan ensi vuonna yli sata miljoonaa. Vähennykset koostuvat suorasta kehitysavusta, kehityslainoista ja humanitaarisen katastrofiavun korotuksen perumisesta.
Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen lopetettaisiin Purran ehdotuksen mukaan kokonaan. Nykyisin Suomeen on otettu 500 kiintiöpakolaista vuodessa.
Kunnille ja hyvinvointialueille vastaanotetuista pakolaisista maksettavat kotoutumiskorvaukset lakkautettaisiin.
4. Järjestöjen avustukset ja kuntien valtionosuudet vähenevät
Yhdistysten ja säätiöiden valtionavustuksiin on luvassa uusia leikkauksia 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi vähennetään taiteen, kulttuurin ja liikunnan valtionavustuksista.
Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin Purra ehdottaa 150 miljoonan leikkauksia.
5. Yritystuet: Tutkimuksesta ja risteilyaluksilta leikataan
Purra esittää leikkauksia risteilyalusten saamiin laajoihin yritystukiin. Laivojen miehistölle maksettavan tuen ulkopuolelle rajataan risteilijöiden palveluhenkilöstö.
Puolueet ovat aiemmin päättäneet yhdessä T&K-rahoituksen nostamisesta neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Tästä valtion rahoitusosuudeksi on sovittu 1,2 prosenttiyksikköä.
Nyt Purra esittää, että vuoden 2030 sijaan valtion rahoitus nostetaan 1,2 prosenttiin vasta vuonna 2035.
Lisäksi yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia vähennettäisiin.
6. Ei uusia veromuutoksia – kevään päätökset keventävät palkkaverotusta
Uudet sopeutustoimet eivät sisällä lainkaan veronkiristyksiä. Luvassa ei ole myöskään uusia veronkevennyksiä.
Ensi vuonna palkkojen verotus kuitenkin kevenee kevään kehysriihen päätösten mukaisesti:
- Keväällä hallitus päätti noin 525 miljoonan euron kevennyksistä pieni- ja keskituloisten verotukseen.
- Ylimpien marginaaliverojen laskeminen taas keventää noin 100 000 euroa tai enemmän tienaavien palkkaverotusta noin 335 miljoonalla eurolla.
- Verotusta kiristää ammatti- ja työnantajaliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen.
Kiristyksiä on kevään päätösten myötä luvassa esimerkiksi virvoitusjuoman ja nikotiinituotteiden verotukseen.
7. Panostuksia puolustukseen
Purra ehdottaa puolustusmateriaalin hankintoihin kolmen miljardin euron tilausvaltuuksia, mikä kuusinkertaistaa nykyiset tilausvaltuudet. Menojen kasvu ajoittuu 2030-luvun alkupuolelle.
Taustalla on hallituksen keväinen päätös puolustusmenojen nostamisesta 3 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2029 mennessä.