Jyväskyläläisten juomavedestä tulee iso määrä järvistä – Voiko talousveteen päätyä sinilevää?

Sinilevä voi aiheuttaa myrkytysoireita. Sinilevää ei saa poistettua juomavedestä keittämällä.

Viitaniemen pintavesilaitos Jyväskylässä.
Osa jyväskyläläisten juomavedestä saadaan Viitaniemen pintavesilaitokselta, joka sijaitsee Tuomiojärven rannalla. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Sinilevää on esiintynyt Keski-Suomen järvissä tavanomaisia määriä edelliskesien tapaan.

Jyväskyläläisten juomavedestä noin kolmasosa tulee järvistä, pääosin Tuomiojärvestä ja Leppävedestä. Molemmissa järvissä on ollut tänä kesänä jonkin verran sinileväesiintymiä.

Sinileväisen veden juominen voi aiheuttaa myrkytysoireita.

Vesi- ja energiayhtiö Alvan käyttöpäällikkö Antero Kuitusen mukaan sinileväesiintymiä tarkastetaan säännöllisesti vesilaitokselle tulevasta järvivedestä vesinäytteillä.

Huolta, että sinilevää päätyisi juomaveteen, ei Kuitusen mukaan ole.

– Sinilevä saadaan poistettua vedestä pintavesilaitoksen saostus- ja suodatusprosesseilla, kertoo Kuitunen sähköpostitse.

Sinilevähippusia vedessä, korteita ja kuivuneita lehtiä veden pinnalla.
Sinilevä näkyy vedessä yleensä pieninä vihertävinä hippuina. Sitä ei pysty nostamaan kepillä kuten rihmamaisia viherleviä. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Toistaiseksi sinilevän määrä ei ole aiheuttanut vedentuotannossa ongelmia, mutta vaatii Kuitusen mukaan jatkuvaa seurantaa.

– Raakavesilähteenä käytettävän järven yleinen rehevöitymiskehitys voi tuoda haasteita vedenpuhdistusprosessille. Tämän vuoksi raakavesilähteenä käytettävän järven suojelu on erittäin tärkeää.

Kuivuudella ei vaikutusta Jyväskylän juomaveteen

Kun 30 prosenttia Jyväskylän talousvedestä on peräisin järvistä, loput 10 prosenttia on pohjavettä ja 60 prosenttia tekopohjavettä.

Tekopohjavettä tehdään imeyttämällä pintavettä luontaisesti esimerkiksi suodattavien hiekkakerrosten läpi. Vesi puhdistuu ilman kemikaaleja.

Alvalla on Jyväskylässä seitsemän vedenottamoa. Jyväskylän verkostoon pumpataan omien vedenottamoiden lisäksi vettä myös Muuramesta.

Vedenottamoita ja tuotantotapoja on tarkoituksella hajautettu, millä varmistetaan vedentoimitus myös mahdollisissa ympäristövahingoissa.

Vesivarannot riittävät Jyväskylässä hyvin.

Vedenkulutus on kaupungissa tällä hetkellä noin 22 500 kuutiota vuorokaudessa. Alvan päätuotantolaitosten käyttöaste on noin 50–75 prosenttia vedenottoluvasta.

Kuivuuskaan ei Kuitusen mukaan aiheuta ongelmaa.

– Jyväskylän vedentuotanto perustuu pääosin tekopohjaveteen ja pintaveteen, joten kuivuudella ei ole ollut vaikutusta veden saantiin. Pohjavedenottamoilla kuivuus on näkynyt matalampina pohjavedenpintoina.

Katso videolta, miten sinilevä on erottaa vaarattomista levistä: