Pakettiautolla piti ajaa äärimmäisen kapeaa vuoristotietä. Kaiteita ei ollut ja usein vastaan tuli lammaslaumoja.
Etupenkillä istui sotilas, jolla oli jalkojensa välissä Kalashnikov-rynnäkkökivääri. Jouduimme kulkemaan useiden tarkastuspisteiden läpi ennen kuin saavuimme työmaalle.
Pelotti olla siinä.
Näin muistelee eläkkeellä oleva siltasuunnittelija Pekka Pulkkinen, 70, ensimmäisiä työmatkojaan Pohjois-Intiaan kiistellylle Kashmirin alueelle.
Oli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväli. Liikenne vuoristossa oli vaarallista ja Pakistanin vastaisen rajan läheistä aluetta varjosti oletettu terrori-iskun uhka.
– Oli todella vastenmielistä lähteä sinne. Siinähän oli aina vaara, että jotain sattuu, Pulkkinen sanoo.
Välillä työmaalle oli kuitenkin mentävä, sillä Pulkkinen työskenteli Chenab-joen ylittävän rautatiesillan pääsuunnittelijana ja projektipäällikkönä.
Hanke oli valtava, sillä he suunnittelivat ja rakensivat maailman korkeinta rautatiesiltaa. Valmiilla sillalla on korkeutta joen pinnasta 359 metriä ja pituutta 1,31 kilometriä.
Mittakaavaa havainnollistaa se, että sillan alle mahtuisi helposti esimerkiksi Eiffel-torni.
Nyt Pulkkisen pelottavat matkat ovat ohi.
Kesäkuun alussa Intia teki historiaa, kun säännöllinen junaliikenne alkoi kulkea Chenabin sillalla.
Tämän insinöörityön taidonnäytteen taustalla ovat siis suomalaiset.
Eri suunnitteluvaiheissa oli mukana yhteensä yli 40 suomalaista asiantuntijaa. Tiimiä johti diplomi-insinööri Pekka Pulkkinen.
– Se oli aivan uskomaton projekti. Tämä on uniikki siltakonsepti ja vaati valtavasti panostusta suunnitteluvaiheessa kehittää kaikki rakenteet, että ne pystytään rakentamaan ja saadaan kestämään.
Pulkkinen on erikoistunut vinoköysisiltojen suunnitteluun. Hän on ollut mukana suunnittelemassa esimerkiksi Rovaniemen Jätkänkynttiläsiltaa, Vaasan Raippaluodon siltaa ja Heinolan tähtisiltaa sekä useita siltoja Vietnamissa, Puolassa, Venäjällä, Ruotsissa ja Australiassa.
Videolla näkyy, miltä rakennustyömaalla näytti syyskuussa 2020.
Pulkkinen kertoo päätyneensä ”hieman yllättäen” Chenabin sillan pääsuunnittelijaksi. Vuonna 2004 mumbailainen rakennusyhtiö Afcons Infrastructure otti yhteyttä Pulkkisen osittain omistamaan oululaiseen SuunnitteluKortes-yhtiöön.
– He olivat havainneet, että olimme suunnitelleet vinoköysisiltoja ja varsin haasteellisia siltakohteita. Siitä syntyi kimppa, jossa me toimimme intialaisen urakoitsijan suunnittelukonsulttina.
Mukaan otettiin alikonsultiksi saksalainen suunnittelufirma LAP, jonka kanssa Pulkkisen toimisto oli tehnyt töitä.
Intian rautatiet järjesti tarjouskilpailun Chenabin sillan toteuttamisesta. Sen voitti Afcons. Sillan tarkka hinta on intialaisen urakoitsijan yrityssalaisuus, mutta Pulkkisen mukaan se on noin parisataa miljoonaa dollaria.
Vuonna 2005 Pulkkinen oli silloisen esimiehensä Esko Järvenpään kanssa Mumbaissa. He odottivat hotellilla, että saisivat allekirjoittaa suunnittelusopimuksen. Vastapuoli kertoi, että paperit olivat kunnossa.
Sitten tuli yllättävä ilmoitus. Kuu oli kuulemma nyt väärässä asennossa, joten sopimusta ei voitu allekirjoittaa.
– Olimme uima-altaalla ja päätimme lähteä takaisin Suomeen. Seuraavalla viikolla sopimus tuli kuriiripostissa allekirjoitettuna, Pulkkinen naurahtaa.
Myöhemmin kansainvälinen WSP-konserni osti SuunnitteluKorteksen. Yrityksen nimeksi vaihtui WSP Finland.
Chenabin sillan rakentamiseen meni Intian rautateiltä noin 20 vuotta. Silta yhdistää Kashmirin alueen muun Intian rautatieverkkoon ensimmäistä kertaa maan historiassa.
Silta sijaitsee jokikanjonissa Himalajan vuoristossa noin 800 metrin korkeudella merenpinnasta. Paikassa on kovat tuulennopeudet.
Pulkkisen mukaan yksi heidän toimistonsa vahvuus suunnittelijoina on tuulitekniikka. Sillan rakenteiden kestävyyttä esimerkiksi testattiin tanskalaisessa tuulilaboratoriossa.
Kaarisillan asennus korkealle joen yläpuolelle oli äärimmäisen haasteellinen tehtävä. Pulkkinen kertoo, että sitä varten rakennettiin riippuköysinosturi. Sen avulla kolmenkymmenen tonnin painoiset teräsosat kuljetettiin paikoilleen.
Videolla Pekka Pulkkinen kertoo muiston siitä, miten intialainen kulttuuri näkyi rakennustyömaalla.
Intia rakentaa parhaillaan useita uusia valtateitä ja rautatielinjoja Himalajalle. Osalla projekteista on sotilaallinen ulottuvuus, sillä Intialla on alueella rajakiistoja Pakistanin ja Kiinan kanssa.
Myös Chenabin rautatiesillalla on strateginen merkitys. Intia pystyy nyt siirtämään joukkoja Kashmiriin entistä nopeammin rautatietä pitkin.
Kashmirissa on ollut levotonta jo vuosikymmeniä. Intia ja Pakistan hallinnoivat osia kiistellystä alueesta, ja molemmat pitävät sitä kokonaan omanaan.
Tänä keväänä Intian ja Pakistanin hävittäjät kävivät alueella ilmataisteluja. Konflikti syttyi ääri-islamistien terrori-iskusta Pahalgamin turistikylään Intian hallinnoimassa Kashmirissa. Intia syytti Pakistania rajat ylittävän terrorismin tukemisesta.
Pekka Pulkkinen kertoo, että Chenabin sillan yksi erikoissuunnittelukriteeri oli, että sen pitää kestää räjähdyksiä.
– Tiettyjä osia kaarisillasta voidaan poistaa. Käytännössä se tarkoittaa, että joku räjäyttää ne osat. Silta kestää sen. Tämä oli aika uusi asia meidän suunnitteluorganisaatiolle.
Pitkäkestoisen projektin haasteena oli myös Intian raskas byrokratia, viranomaisten arvaamattomuus ja maksuliikenteeseen liittyvät ongelmat, sanoo Pulkkinen.
Lopulta kaikki kiemurat kuitenkin aukesivat kuten Intiassa on tapana.
Intia avasi Chenabin sillan junaliikenteelle seremoniallisin menoin.
Suunnittelutiimi oli aikoinaan päättänyt, että vuosia projektissa mukana olleet henkilöt osallistuisivat avajaisiin.
Toisin kuitenkin kävi.
Sillan vihki käyttöön Intian pääministeri Narendra Modi. Siksi turvajärjestelyt olivat äärimmäisen kireät.
Pulkkinen ja yksi saksalainen kollega oli hyväksytty avajaisten vieraslistalle. Mutta ei ollut täysin varmaa, olisiko heitä päästetty paikalle.
– Se jäi käymättä. Tämä oli meille iso pettymys.
Toistaiseksi Pulkkinen ei ole matkustanut junalla Chenabin sillan yli. Hän ei osaa sanoa, tuleeko se ikinä tapahtumaan.
Muokkaus to 14.8. klo 21.30: Kartta on korvattu uudella, joka näyttää Intian, Pakistanin ja Kiinan hallinnoimat osat Kashmirista.