Kouvolan Kuusankoskella sijaitsevan senioritalon ensimmäisen kerroksen kaksiossa lämpötila näyttää aamupäivällä 31,6 astetta.
– Mittari on näyttänyt näiden helteiden aikana yli kolmeakymmentä. Sitten kun aurinko alkaa päivällä paistaa asuntoon, niin se nousee vielä siitä, huokaisee Anne Jokinen, jonka äiti asuu kaksiossa.
Tukala helle on jatkunut Suomessa ennätyksellisen pitkään. Edes huoneistoon tuodut viilentimet eivät viime päivinä ole saaneet lämpötilaa putoamaan alle 30 asteen.
– Äiti on näissä lämpötiloissa väsynyt ja voimaton, eikä jaksa tehdä juuri mitään, kertoo Anne Jokinen.
Jokisen äidin asunto on pieni osa Kuusankoskella sijaitsevaa Kettumäen palvelukeskusta. Vuonna 2015 valmistuneessa senioritalossa on Kuusankosken Vanhainhuoltoyhdistyksen vuokra-asuntoja yli 65-vuotiaille. Osa asukkaista on yli 90-vuotiaita ja osalla on muistisairaus
Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä asuinolosuhteiden valvonta on säännöllistä, ja niitä koskee terveydensuojelulain mukainen omavalvontavelvoite. Kun kyse on asunnoista, eikä ympärivuorokautisesta palveluasumisesta, ei omavalvontavelvoitetta sovelleta.
– Toisaalta, jos asuntoja tarjotaan nimenomaan ikäihmisille, lain hengen mukaisesti voidaan soveltaa toimenpiderajaa 30 astetta. Kuitenkin terveyshaitan olemassaolo arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja sen tekee tosiaan tarvittaessa kunnallinen terveydensuojeluviranomainen, sanoo Valviran ylitarkastaja Eeva Hentilä.
Laki määrittää asunnon maksimilämpötilan
Lain mukaan sisälämpötilan maksimiraja vanhusten asunnoissa lämmityskauden ulkopuolella on 30 astetta.
Puhutaan niin sanotusta toimenpiderajasta, jonka jälkeen palveluntarjoajan on selvitettävä, voivatko olosuhteet aiheuttaa terveyshaittoja.
Kuumuus voi kuormittaa verenkierto- ja hengityselimistöä sekä munuaisia. Se voi pahentaa perussairauksien oireita, ja johtaa esimerkiksi lämpöuupumukseen.
Vanhukset ovat erityisen herkkiä helteiden haitallisille vaikutuksille.
Muiden kuin vanhusten osalta maksimilämpötila kodeissa sekä esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa on lain mukaan 32 astetta.
Lämmönnousuun tulee varautua ennakkoon
Vaikka toimenpideraja on 30 astetta, lämmönnousuun pitäisi varautua jo tätä ennen.
– Toimenpideraja tarkoittaa sitä, että jos se ylittyy, niin sitten täytyy selvittää, ovatko olosuhteet sellaisia, että niistä voi aiheutua terveyshaitta, kertoo Valviran ylitarkastaja Eeva Hentilä.
Valviran mukaan toiminnanharjoittajien tulisi varautua helteisiin ennakoiden ja suunnitelmallisesti. Heidän tulisi osana omavalvontaa seurata toimitiloissaan huonelämpötiloja.
Asukkaan tehtävänä on varmistaa, että asunnossa on tehty asukkaan käytössä olevin keinoin kaikki voitava sisälämpötilan nousun estämiseksi.
Rakennuksen omistajan tulee varmistaa, että asunnon tekniset järjestelmät toimivat kuten pitää.
Jos yhteisymmärrystä ei kaikesta huolimatta synny, voi viime kädessä kääntyä kunnan terveydensuojeluviranomaisen puoleen mahdollisen terveyshaitan selvittämiseksi.
Kettumäen palvelukeskusta pyörittää Kuusankosken vainhainhuoltoyhdistys. Muun muassa Kymenlaakson hyvinvointialue ostaa yhdistykseltä palveluita.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Nybergin mukaan senioritalon ilmankiertoa on lisätty.
– Haasteena tässä on se, että kun ilmankiertoa parennetaan, niin jotkut ihmiset valittavat vedosta, sanoo Jukka Nyberg.
Senioritalon ala-aulaan on myös laitettu ilmoitus, että viereisen palvelutalon yleisiin tiloihin voi halutessaan mennä viilentymään.
Palvelutaloissa käytössä erilaisia viilennyskeinoja
Kymenlaakson hyvinvointialueella lämpötilojen seurantaa tehdään yksiköissä osana omavalvontaa. Lämpötiloissa on havaittu poikkeamia ja näihin on aktiivisesti haettu ratkaisuja.
– Viilennyskeinoina on ohjattu käyttämään viileää suihkua, varjoisia tiloja, huoneiden tuuletusta aamuisin ja iltaisin, jäähdytyslaitteita, ikkunoiden varjostamista esimerkiksi sälekaihtimin ja turhien sähkölaitteiden sammuttamista, luettelee Kymenlaakson hyvinvointialueen toimintayksikönpäällikkö Eija Tulikoura.
Lisäksi asiakkaita ohjataan juomaan riittävästi ja asiakkaiden nesteytystä ja hyvinvointia seurataan säännöllisesti.
Laki uudistuu, helletyöryhmä perustettu
Minkä takia vanhusten palveluasunnoissa sitten saa olla näin kuuma?
Asetus maksimilämpötiloista on säädetty vuonna 2015. Tuolloin ei vielä tiedetty, että Suomessa voi jatkossa olla vuosittaisia pitkiä hellekausia.
– Viime vuosina on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota hellehaittoihin. Parhaillaan on meneillään terveydensuojelulain mukainen kokonaisuudistus ja siinä käydään myös läpi näitä lämpötila-asioita ja tarkastellaan toimenpiderajoja, kertoo Eeva Hentilä Valvirasta.
Uusi terveydensuojelulaki on tulossa voimaan vuonna 2027. Valviraan on perustettu myös kansallinen helletyöryhmä. Sen toimintasuunnitelma valmistuu ensi vuonna.
Anne Jokisen äidin tuskaan helletyöryhmä ei tuo helpotusta. Jokinen on vienyt äitinsä asuntoon tuulettimen, joka helpottaa hieman tilannetta liikuttamalla ilmaa, mutta sen huoltamiseen, kuten veden lisäämiseen ei muistisairaan äidin kyvyt riitä.
– Olen vienyt mummon mökille joka toinen päivä, että hän saa sitten levätä yhden päivän kotona, kun ei jaksa aina lähteä. Eihän sekään tietysti oikein ole, että pitää kotoa paeta, sanoo Anne Jokinen.