Yhteensä yli 60 000 euron urakka olisi ollut nuorelle yrittäjälle onnenpotku. Hetken ehti jo näyttää siltä, että se toteutuisi.
Metsähallitus Metsätalous oy ilmoitti Sofialle alkuvuodesta, että hänen yrityksensä tarjous istutus-, taimikonhoito- ja raivauspalveluista on hyväksytty, ja onnitteli menestyksestä kilpailutuksessa.
Sofia lähetti urakan vaatimat lisäselvitykset.
Papereista kävi ilmi, että parikymppisellä Sofialla on Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus.
Metsähallitus ilmoitti huhtikuussa, että se harkitsee Sofian yrityksen poissulkemista hankinnasta.
Päätöksessään valtionyhtiö vetosi EU:n pakoteasetukseen, joka on laadittu huhtikuussa 2022. Pari kuukautta aiemmin Venäjä oli aloittanut laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Pakoteasetuksen mukaan julkisia hankintoja koskevia sopimuksia ei saa tehdä Venäjän kansalaisten kanssa.
Yle ei kerro Sofian oikeaa nimeä, koska asia on arkaluontoinen. Hän kokee, että asian saama julkisuus voisi vaikuttaa hänen yritystoimintaansa jatkossa.
Kun Sofia jätti tarjouksensa, hän oli tulkinnut, että kaksoiskansalaisuus ei olisi este kilpailutukseen osallistumiselle. Hän ei ollut ainoastaan Venäjän kansalainen, eikä hän ole ikinä asunut itänaapurissa.
– Minulla ei ole siellä mitään toimintaa, ei edes pankkitiliä. Minun katsotaankin taas yhtäkkiä olevan venäläinen, Sofia sanoo.
Videolla Sofia kertoo, millainen pettymys urakan menettäminen oli:
Asetusta noudatettava
Metsähallituksen mukaan asia on yksiselitteinen: pakoteasetus koskee myös kaksoiskansalaisia.
– Harmillinen tilanne yrittäjän kannalta. Yrittäjän kanssa on käyty tilanne läpi, mutta yksiselitteisesti meidän täytyy tehdä niin kuin asetus määrää, Metsähallitus Metsätalous oy:n metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen sanoo.
Savolaisen mukaan Venäjän kansalaiset johtavat harvoin yrityksiä, jotka tekevät Metsähallituksen metsäpalveluihin tarjouksia. Siksi vastaavia päätöksiä ei ole tarvinnut tehdä.
Myöskään pakoteasetuksen tulkinnasta ei ole tarvinnut käydä keskusteluja.
– Jos asetus sanoo jotakin, yhdenvertaisuusasia on toissijainen. Jos olisi toimittu toisin, olisi rikottu asetusta.
Toimitus on nähnyt Metsähallituksen viestin tarjouksen hyväksymisestä, kuulemisasiakirjan ja Sofian yrityksen lähettämän oikaisuvaatimuksen.
Videolla Sofia kertoo, mitä hän halusi korostaa oikaisuvaatimuksessaan:
Sofia toteaa oikaisuvaatimuksessaan, ettei ole voinut vaikuttaa kaksoiskansalaisuuteensa ennen kuin tuli täysi-ikäiseksi.
– Kun synnyin, ei kaksoiskansalaisuus ollut rangaistava teko. Minulla ei myöskään ollut mahdollisuutta vaikuttaa isään ja äitiin tai heidän kansalaisuuteensa. Lapset eivät valitse vanhempiaan, Sofia kirjoitti.
Oikaisuunsa hän sai samansisältöisen vastauksen: pakoteasetus ajaa ohi.
Urakka jäi saamatta.
Erilainen kohtelu voi olla oikeutettua
Sofia kokee, että kohtelu ei ollut yhdenvertaista. Hän huomautti oikaisussaan, että Suomen kansalaisella on oikeus työhön ja ammatinharjoittamiseen.
Sofian mielestä asetusta tulisi tarkastella uudestaan.
– Mielestäni asetus on väärin täällä syntyneitä kohtaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kertoo, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon on tullut kymmeniä kysymyksiä pakoteasetukseen ja kaksoiskansalaisten sekä venäläisten asemaan liittyen.
Hän ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
– Tilanteet ovat esimerkiksi liittyneet rekrytointiin tai johonkin tiettyyn paikkaan, kuten retkelle tai harrastustoimintaan, mukaan pääsemiseen.
Stenmanin mukaan joissakin yhteydenotoissa on herännyt huoli siitä, onko kyse ollut syrjinnästä.
– Vaikka ajatuksena on voinut olla, että osoitetaan solidaarisuutta Ukrainalle ja tukea ukrainalaisille, toteutustapa on voinut olla sellainen, että herää huoli syrjinnästä.
Stenmanin mukaan joissakin tilanteissa pakotteisiin liittyvä ihmisten erilainen kohtelu voi kuitenkin olla oikeutettua, vaikka yhdenvertaisuuslaki lähtökohtaisesti kieltääkin syrjinnän.
Kansalaisuudesta luopuminen työlästä
Venäjän kaksoiskansalaisia oli Suomessa vuoden 2022 lopussa 37 813.
Sofian lähisuku on asunut jo vuosikymmeniä itäisessä Suomessa. Nyt Sofia pohtii kaksoiskansalaisuudesta luopumista, jotta hänellä olisi jatkossa mahdollisuus tulla toimeen yrittäjänä.
Sofia muistuttaa, että aikoinaan Suomeen on muuttanut paljon venäläisiä.
– On paljon lapsia, jotka ovat syntyneet täällä. Heillä on samanlainen tilanne.
Sofia kertoo, että hän on yrittänyt etsiä tietoa, miten kaksoiskansalaisuudesta pääsisi helpoiten eroon:
Sofian sukulainen on joutunut aiemmin työnsä vuoksi luopumaan kaksoiskansalaisuudesta.
Se vaati Moskovassa asioinnin. Asioiden hoitaminen vei useita kuukausia. Rahallisesti kulut olivat tuhansia euroja.
– Itsestäni se tuntuu pahalta, vaikka ei tietenkään venäläisyys häviä sen myötä mihinkään. Tuntuu kuin minusta irrotettaisiin jotain sellaista, mitä minussa on aina ollut, Sofia sanoo.
Kaksoiskansalaisuudesta luopuminen voi olla useiden vuosien urakka. Käytännössä urakka on työläs ja byrokraattinen.
Tilastokeskuksen mukaan kolmen viime vuoden aikana 132 henkilöä luopui Venäjän passista saatuaan Suomen kansalaisuuden. Vuosina 2006–2018 tällaisia tapauksia oli yhteensä 62.
Juttua varten on hyödynnetty myös ulkoministeriön Ylelle antamia tietoja.
Onko sinulla meille uutiskuva, -video tai juttuvinkki?
Voit lähestyä toimitusta luottamuksella ja lähettää alla olevalla lomakkeella vinkkisi, uutisvideosi tai -kuvasi meille.