– Kuulostaa heitolta, jonka Trump voi julistaa isoksi voitoksi.
Näin Verneri Pulkkinen kommentoi sunnuntaina ilmoitettua EU:n ja Yhdysvaltain sopimaa 600 miljardin dollarin investointisopimusta. Pulkkinen on finanssialaa analysoivan Inderes-yhtiön markkinakommentaattori, joka on seurannut kauppasotaa tiiviisti podcastissaan.
Osana sunnuntain kauppasopimusta ilmoitettu investointilupaus koskee lähinnä yksityisiä yhtiöitä, EU-viranomaislähteet kertoivat Politicolle maanantaina.
Lähteiden mukaan summa perustuu ”yksityiskohtaisiin keskusteluihin investointiaikeista liike-elämän järjestöjen ja yhtiöiden kanssa”.
Keskusteluista on pitkä matka investointeihin, eikä EU voi käskyttää yksityisiä yrityksiä.
Toisin kuin esimerkiksi Kiina, EU ei voi pakottaa firmojaan investoimaan Yhdysvaltoihin, jos ne eivät sitä halua, Pulkkinen sanoo.
– Tuntuu siltä että kyseessä on aikomus, jota ei ole tarkoitus toteuttaa.
EU:lla jo biljoonien edestä investointeja Yhdysvalloissa
Sinänsä 600 miljardia dollaria, varsinkaan usealle vuodelle jaettuna, ei olisi EU:lle kuin taskunpohjan lantteja. EU:n bruttokansantuote on noin 17 000 miljardia euroa.
Tällä hetkellä yksityisillä EU-yrityksillä on Yhdysvalloissa investointeja noin 2 400 miljardin euron edestä. Ne työllistävät maassa noin 3,4 miljoonaa ihmistä, EU-viranomaiset arvioivat Politicolle.
EU:lla pitäisi siis riittää rahaa investoida Amerikkaan ja saada samalla myös oma talous kulkemaan. Saksan uuden hallituksen julkistamalla lainapaketilla tehtävät mittavat investoinnit luovat taloudellista toimeliaisuutta koko unioniin.
Loppu on kiinni siitä, riittääkö eurooppalaisyrityksillä kilpailukykyä ja eurooppalaistuotteilla menekkiä maailmalla.
– Tässä mielessä tämä kauppasopimus on kaikkiaan hyvä: saadaan varmuutta ja rankimmalta kauppasodalta vältytään. Tämä rauhoittaa epävarmoja tulevaisuudennäkymiä, Pulkkinen sanoo.
Kiinan kanssa solmittu kauppasopimus ei pitänyt
Yhdysvallat solmi tuoreeltaan samanlaisen 550 miljardin dollarin investointisopimuksen myös Japanin kanssa. Tämäkin sopimus paljastui nopeasti joksikin aivan muuksi.
Bloombergin mukaan Japanin edustajat arvioivat, että vain noin 1–2 prosenttia edellä mainitusta summasta on investointeja, loput Yhdysvaltoihin myönnettäviä lainoja. Tämäkään ei palvelisi Trumpin hallinnon suurta tavoitetta eli amerikkalaisen teollisuuden uudelleenrakentamista.
– Jos japanilaiset vain suostuvat lainaamaan rahaa Yhdysvalloille, se ei nimenomaan muuta sitä tilannetta, että Yhdysvallat vain kuluttaa ja velkaantuu, Pulkkinen sanoo.
Vaikka eurooppalaisfirmat saataisiinkin lopulta sijoittamaan uuteen tuotantoon Yhdysvalloissa, esimerkiksi tehtaat olisivat eurooppalaisten omistamia. Tämä tarkoittaa työpaikkoja yhdysvaltalaisille, mutta tienestit valuisivat Atlantin toiselle puolelle.
Jos esimerkkitapauksia Yhdysvaltain investointisopimuksista hakee lähihistoriasta, löytyy vuoden 2020 kauppasopimus Kiinan kanssa. Presidentti Trumpin ensimmäisellä kaudella solmitussa sopimuksessa Kiina lupautui lisäämään yhdysvaltalaistuotteiden tuontia 200 miljardilla dollarilla vuoden 2017 tasoon verrattuna.
Sopimus kattoi vuodet 2020 ja 2021. Peterson Institute for International Economicsin seurannan mukaan Kiina saavutti noin 57 prosenttia sovitusta tavoitteesta seuraavina vuosina.
– Tämä sopimus oli paljon melua tyhjästä, Pulkkinen sanoo.
Trumpin tulliprojektin menestys yllättää
Sinänsä eurooppalaisilla on tapana noudattaa kauppasopimuksia hieman muuta maailmaa säntillisemmin, Pulkkinen sanoo. Ei ole täysin mahdotonta, että investointisopimus lopulta realisoituu, kenties vaikka pitkällä aikavälillä.
Toisaalta koko Maailman kauppajärjestö WTO:n valvoma sopimuksiin, sääntöihin ja vapaaseen kilpailuun perustuva maailmankauppa on nyt kovien haasteiden alla. Trumpin hallinnon tullimuurien pystyttäminen on vain tämän paineen uusin ja näkyvin oire, Pulkkinen sanoo.
– Nyt on lähinnä alleviivautunut se, kuinka pirstaleina järjestelmä on, Pulkkinen sanoo.
Mikäli EU lopulta päätyisi Yhdysvaltoihin uudet 600 miljardia dollaria investoimaan, olisi se Trumpin hallinnolle voitto sen kunnianhimoisessa talousprojektissa. Tähän mennessä Trumpin kädenvääntö kauppakumppaneiden kanssa on mennyt paremmin kuin mitä kaoottisesta alusta olisi voinut arvata.
– Tullien keskiarvo on noussut 15 prosenttiin tämänhetkisillä kauppasopimuksilla. Jos tämä on uusi normaali ilman suurempaa eskalaatiota, niin se on Trumpille sulka hattuun, Pulkkinen sanoo.