Yhdysvallat ja EU pääsivät sunnuntaina sopuun kauppasopimuksesta. Sen mukaan Yhdysvallat asettaa useimmille eurooppalaisille tuotteille 15 prosentin tuontitullit.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto oli aikaisemmin ilmoittanut, että ilman kauppasopimusta EU:ta kohtaavat 30 prosentin tuontitullit 1. elokuuta alkaen.
Tullimaksuihin tulee nyt monella alalla hirmuinen korotus.
Brysseliläisen Bruegel-ajatushautomon arvion mukaan Yhdysvaltain keskimääräinen tulliprosentti kaikelle EU-tuonnille olisi ollut vain noin 1,5 prosenttia vuonna 2023.
Yhdysvallat on EU:n tärkein vientikohde. Vuonna 2024 EU:n vienti Yhdysvaltoihin oli reilut 605 miljardia dollaria. Koska Yhdysvaltain tuonti EU-maihin oli vain noin 370 miljardia dollaria, jäi EU kaupankäynnistä noin 236 miljardia dollaria ”voitolle”.
Nyt solmittu sopimus voi muuttaa kauppatasetta Yhdysvalloille edullisemmaksi, ainakin pitkällä aikavälillä. Lisäksi tullit tuovat jonkin verran uusia tuloja Yhdysvaltain valtion kassaan: BBC:n arvion mukaan Yhdysvallat saa noin 90 miljardia dollaria tullimaksuista uuden EU-sopimuksen myötä.
Esimerkiksi viime vuonna Yhdysvallat tienasi kaikilla tulleilla, erilaisilla tuontiveroilla ja -maksuilla yhteensä noin 88 miljardia dollaria. Uusi tulovirta on siis merkittävä.
Moni asia sopimukseen liittyen on vielä auki. Virallinen sopimuspaperi puuttuu edelleen.
Kauppasopimuksen sisällöstä ollaan siis Trumpin ja Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin puheiden varassa.
Kaiken lisäksi Trump ja von der Leyen antoivat lausunnoissaan risteävää tietoa esimerkiksi lääketuotteiden sekä teräksen ja alumiinin tulleista.
Koostimme sen, mitä sopimuksesta nyt tiedetään.
Nollatulleja ilmailualalle, mikrosiruille ja kemikaaleille
Sopimuksessa tietyille tuotteille annetaan nollatullit.
Näihin kuuluvat ainakin ilmailualan tuotteet kuten lentokoneiden osat, tietyt kemikaalit, kriittiset raaka-aineet sekä mikrosirut. Nollatulleja nauttivat tuotteet ovat niin kutsuttuja strategisia hyödykkeitä: esimerkiksi kriittiset raaka-aineet ovat välttämättömiä akuissa, mikrosirut taas tekoälyteknologiassa.
Lisäksi mediatietojen perusteella tullit aiotaan pitää poissa myös alkoholituotteilta.
Euroopalle ja etenkin Saksalle tärkeä autoteollisuus sai sopimuksen myötä pienen helpotuksen. EU:sta Yhdysvaltoihin vietävistä autoista on tällä hetkellä maksettava 27,5 prosentin tuontitulli.
Uudessa sopimuksessa autojen tulli on sama kuin useimmilla muillakin tavaroilla, eli 15 prosenttia. Bloombergin mukaan lasku on autoalalle miljardien eurojen arvoinen helpotus, mutta ei riemuvoitto.
Ennen Trumpin tullipolitiikkaa eurooppalaisista autoista oli maksettava Yhdysvalloissa vain 2,5 prosentin tuontitullit.
Saksalaiset autovalmistajat ovat jo ilmaisseet huolensa sopimuksen seurauksista.
EU-autovalmistajien mieltä voi lämmittää se, että näihin kohdistuu nyt vaihtelevasti matalammat tullit kuin osaan Kanadan ja Meksikon autoteollisuutta. Sopimus siis tarjoaa ainakin väliaikaisen kilpailuedun Yhdysvaltain-markkinoilla.
Presidentti Trumpin mukaan teräs- ja alumiinituotteita kohtaavat edelleen tylyt 50 prosentin tuontitullit. Von der Leyen taas sanoo, että näitä tuotteita koskevia tulleja tullaan laskemaan ja että niitä tulee koskemaan erityinen ”kiintiöjärjestelmä”.
Yhtä lailla epäselvyyttä on lääketeollisuutta koskevista tulleista. Trumpin mukaan lääketeollisuus jäi sopimuksen ulkopuolelle, kun taas von der Leyenin mukaan lääkkeiden kohdalla sovittiin 15 prosentin tuontitulleista.
Myös yhdysvaltalaiset viranomaislähteet ovat puhuneet medioille 15 prosentista.
EU antoi mahdottomalta kuulostavan energialupauksen
Presidentti Trumpin mukaan osana sopimusta EU lupaa ostaa yhdysvaltalaisenergiaa 750 miljardilla dollarilla.
Käytännössä EU lupaa ostaa yhdysvaltalaisenergiaa 250 miljardilla dollarilla (eli tämän hetken kurssilla noin 214 miljardilla eurolla) seuraavana kolmena vuotena, komission puheenjohtaja von der Leyen selitti.
Vertailun vuoksi: vuonna 2024 koko EU toi energiaa miltei 376 miljardilla eurolla.
Reutersin energiakolumnisti Clyde Russell huomauttaakin, että ostolupaus tulee olemaan äärimmäisen vaikea täyttää.
Russell havainnollistaa, että vuonna 2024 EU toi Yhdysvalloista raakaöljyä, nestemäistä maakaasua ja kivihiiltä yhteensä noin 65 miljardilla dollarilla.
Ei ole selvää, mitä EU voisi ostaa niin paljon enemmän, että summan saisi yli kolminkertaistumaan ensi vuoden aikana. Russell huomauttaa myös, ettei Yhdysvallat tällä hetkellä kykene tuottamaan ainakaan edellä mainittuja fossiilisia energiamuotoja niin paljon, että energiaostojen tavoiteluku täyttyisi.
Lisäksi EU lupaa investoida Yhdysvaltoihin noin 600 miljardilla dollarilla toistaiseksi tuntemattomalla aikavälillä.
Tämä voi aiheuttaa eurooppalaisille harmaita hiuksia. Eurooppalaiset Nato-maat ovat luvanneet kasvattaa mittavasti puolustuskulujaan. Yksi keskeisiä ajatuksia Euroopan uudelleenvarustautumisessa on ollut, että puolustusalan investointeja tehtäisiin sisämarkkinoiden alueelle.
Nyt von der Leyenin lupaamat 600 miljardin dollarin investoinnit Yhdysvaltoihin sisältävät puheiden perusteella mittavia puolustusalan investointeja. Nämä työpaikat ja liiketoiminta eivät siis realisoidu Euroopassa.
Toisaalta Yhdysvallat tarjoaa Euroopalle useita sellaisia asejärjestelmiä, joita ei tällä hetkellä pystytä Euroopassa rakentamaan.
Jo maanantaina Politicon haastattelemat EU-viranomaislähteet sanoivat, ettei EU tosiasiassa pysty takaamaan 600 miljardin dollarin investointeja.
Investoinneissa vetovastuussa ovat yksityiset firmat, ja luku perustuu lähinnä alustaviin keskusteluihin ja suunnitelmiin, EU-lähteet sanovat.
Lähde: Reuters