NAIROBI Kenian ihmisoikeustilanne on kärjistynyt viime viikkoina. Kesä- ja heinäkuun mielenosoituksissa on kuollut 65 ihmistä, arvioi poliisin valvontaelin Ipoa viime viikolla. Valvontaelin syyttää poliisia suhteettomasta voimankäytöstä ja linkittää suuren osan kuolemista poliisin toimiin.
Kenian presidentin William Ruton lausunto väkivaltaisten mielenosoitusten jälkeen oli tyly:
– Kaikkia, jotka saadaan kiinni polttamasta liiketiloja tai omaisuutta, pitäisi ampua jalkaan, viedä sairaalaan ja myöhemmin oikeuteen. Älkää tappako heitä, mutta varmistakaa, että jalat menevät käyttökelvottomiksi, presidentti sanoi heinäkuussa.
Valtion rahoittaman kansallisen ihmisoikeuskomission mukaan huomattavan moni mielenosoituksissa kuollut on menehtynyt ampumavammoihin.
YK on syvästi huolissaan viranomaisten voimankäytöstä.
Alla oleva video on kuvattu heinäkuun 7. päivänä Kenian pääkaupungissa Nairobissa.
Kaikki kuolleet eivät olleet mielenosoittajia. Heinäkuun 7. päivä kuoli 12-vuotias tyttö, joka katsoi televisiota kotonaan. Katon läpi tuli luoti ja osui tyttöä päähän.
Kesäkuussa poliisi taas ampui lähietäisyydeltä päähän Boniface Kariukia, joka oli ilmeisesti myynyt mielenosoituksessa kasvomaskeja. Uutistoimisto AP taltioi tapahtumasarjan.
Kansalaisjärjestöt varoittivat viime viikon tiistaina kenialaisessa Nation-lehdessä, että demokraattinen tila kutistuu Keniassa nopeasti.
Yli 70 ihmistä on saanut mielenosoitusten jälkeen terroristiseen toimintaan liittyvät syytteet.
– Olemme valitettavasti nopeasti taantuneet takaisin autoritaariseen järjestelmään, missä toisinajattelijat vaiennetaan hinnalla millä hyvänsä, sanoo ohjelmajohtaja Annet Nerima Kenian ihmisoikeuskomissiosta KHRC:stä Ylelle.
Nerima avaa tilannetta lisää alla olevalla videolla.
Suomen Kenian-suurlähettiläskin on huolissaan.
– On tietenkin syytä huoleen, kun ihmisiä on kuollut poliisin luoteihin, kun ihmisiä on kadonnut ja puhutaan siitä, että kansalaisyhteiskunnan tila kapenee, sanoo Keniassa syksystä 2021 lähtien suurlähettiläänä toiminut Pirkka Tapiola.
Mitä Keniassa oikein tapahtuu? Maassa, jossa presidentti Alexander Stubb vieraili toukokuussa ja jota hän kutsui alueen ankkuriksi ja tulevaksi keskisuureksi vallaksi, jolla on tulevaisuudessa ”paljonkin vaikutusvaltaa maailmanpolitiikkaan”?
– Tulemme vielä näkemään Kenian, joka nousee, kehittyy, ehkä samalla tavalla kuin mitä Suomi on vuosikymmenten saatossa kehittynyt, Stubb kommentoi Ylelle valtiovierailullaan.
Taloustilanne on vaikea, nuorisotyöttömyys kovaa
Yksi syy laajoihin mielenosoituksiin on, että moni kenialainen on taloudellisesti hyvin ahtaalla. Kenialaiset ovat todella tyytymättömiä presidentti William Rutoon esimerkiksi nousevien elinkustannusten, korruption ja poliisin voimankäytön takia.
Etenkin nuoret, niin sanottu Z-sukupolvi, on osoittanut mieltään laajasti. Ja nuoria on paljon: 18–35-vuotiaita on yli kolmasosa kenialaisista.
– Yleinen turhautuminen todennäköisesti jatkuu, jos ihmisten ansiot eivät parane tai jos työn luomisessa etenkin nuorille ei tapahdu merkittävää kehitystä, kirjoittaa konsulttiyhtiö Oxford Economicsin ekonomisti Jervin Naidoo tuoreessa raportissaan.
Protesteissa on nähty ryöstelyä, väkivaltaa ja omaisuuden tuhoamista. Jopa kaksi sairaalaa kärsi vahinkoja. Mielenosoittajat ovat syyttäneet viranomaisia siitä, että nämä maksavat vandaaleille, jotta protestoijat joutuisivat huonoon valoon.
Poliisin valvontaelin kuvasi ”mielenosoittajiksi naamioituneiden ihmisten” ja ”opportunististen roistojen” väkivaltaa, ryöstelyä ja tuhoja ennennäkemättömäksi.
Hallinto taas syyttää mielenosoittajia väkivallasta, tuhoista ja jopa vallankaappauksen yrityksestä. Presidentin hallinto on puolustanut kovia otteitaan. Presidentti Ruto varoitti poliittisia kilpailijoitaan tukemasta ja käyttämästä väkivaltaisia protesteja ja ”laittomia” keinoja saadakseen hänet pois vallasta.
Vaalilupaukset pettivät
Moni on nyt pettynyt katkerasti presidenttiin, jonka kenialaiset äänestivät valtaan vuonna 2022.
– Presidentti valittiin tavallaan lupauksella, että hän ratkaisee nuorten ongelmia, kuvaa Tapiola.
Ruto lupasi myös esimerkiksi lopettaa poliisiväkivallan.
Viime kesänä etenkin Z-sukupolvi lähti voimalla vastustamaan Ruton hallituksen suunnittelemia veronkorotuksia.
Viime kesän jälkeen kymmeniä ihmisiä on siepattu, otettu kiinni selittämättömästi tai kadonnut. Keväällä presidentti näytti myöntävän Stubbin vierailun aikana epäsuorasti, että hallinto on ottanut osaa sieppauksiin.
Stubb kertoi Ylelle toukokuussa keskustelleensa presidentti Ruton kanssa hallinnon reagoinnista viime vuoden mielenosoituksiin.
Suurlähettiläs löytää syitä myös optimismiin
Suurlähettiläs Tapiolan mukaan on tärkeää, että Suomi ja Eurooppa jatkavat työskentelyä Kenian kanssa. Hän viittaa Stubbin luonnehdintaan Keniasta yhtenä vaa'ankielimaista, jotka määrittelevät sitä, miltä maailmanjärjestys tulevaisuudessa näyttää. Tapiola sanoo, että Kenia on monessa asiassa ”samanmielinen” Suomen ja Euroopan kanssa.
– On tärkeää lähettää myös se viesti, joka kansainväliseltä yhteisöltä ja varsinkin Euroopalta on ollut, että Kenian hallinto on tärkeä kumppani, mutta sen kumppanuuden taustalla on myös Kenian vahva demokraattinen traditio. Olemme tienhaarassa monessa asiassa.
Tapiola kuitenkin uskoo, että Kenia selviää vahvana demokratiana. Syitä optimismiinkin on.
Tapiola kertoo alla olevalla videolla, miksi.