Suomi ei kannata EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen laittamista jäihin. Asiasta kertoo ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) poliittinen valtiosihteeri Pasi Rajala.
Rajala edusti Suomea viime viikolla järjestetyssä EU:n ulkoministerien kokouksessa. Yle pyysi haastattelua ministeri Valtoselta, mutta pyyntö ohjattiin Rajalalle.
Ulkoministerien kokouksessa käsiteltiin Israelin vastaisia pakotteita.
Paine toimia kohtaan on entisestään koventunut.
Yli 20 maata, mukaan lukien Suomi, ovat vaatineet yhteisessä lausunnossaan sodan lopettamista.
Viime aikoina on muun muassa uutisoitu, että Israelin sotilaat ovat tappaneet ruoka-apua hakevia ihmisiä Gazassa.
Israelin toiminta on tuomittu laajasti. Myös ministeri Valtonen totesi BBC:n haastattelussa, että: ”Jos tämä ei ole sotarikos, en tiedä mikä on.”
EU on neuvotellut Israelin kanssa humanitaarisen avun päästämisestä perille.
– Nyt on tärkeää seurata, että apua myös pääsee perille, koska Gazan humanitaarinen tilanne on täysin kestämätön, Rajala toteaa.
Valtiosihteeri Rajalan mukaan Suomi ei kuitenkaan kannata esimerkiksi Israelin assiosiaatiososopimuksen jäädyttämistä.
– Suurin osa EU-maista kannattaa vuoropuhelun jatkamista Israelin kanssa. Kestäviä, niin israelilaisten kuin palestiinalaisten turvallisuuden ja oikeudet takaavia ratkaisuja voi löytyä vain diplomatian ja poliittisten ratkaisujen kautta, Rajala vastaa Ylelle sähköpostitse.
Sopimus takaa Israelille merkittäviä etuja, kuten tullivapauden ja mahdollisuuden päästä mukaan EU-hankkeisiin.
Sopimus on Israelille tärkeä; onhan EU maan suurin kauppakumppani.
Assosiaatiosopimus edellyttää kuitenkin osapuolilta myös kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamista.
Rajalan mukaan Suomi on valmis keskustelemaan jatkotoimista sopimuksen ihmisoikeuksia koskevan pykälän tarkasteluun liittyen. Viimeviikkoisessa kokouksessa uusia päätöksiä tätä koskien ei kuitenkaan tehty.
Suomi olisi myös valmis tekemään uusia pakotelistauksia väkivaltaisille siirtokuntalaisille.
– Olemme myös tukeneet Ruotsin esitystä näiden pakotteiden ulottamisesta ministeritasolle. Ongelmana kuitenkin on, että EU:ssa ei löydy näille toimille vaadittavaa yksimielisyyttä, Rajala toteaa.
Israelin suhteen tasapainoilua
Rajala kommentoi assosiaatiosopimusta piirun verran suorasanaisemmin kuin mitä vastuuministerin suusta on kuultu.
Ulkoministeri Elina Valtonen on tasapainoillut Israelia koskevissa ulostuloissa.
Esimerkiksi STT:lle aiemmin antamassaan haastattelussa hän ei vastannut suoraan kysymykseen, pitääkö EU:n pyrkiä saamaan Israelin kanssa solmittuun assiosiaatiosopimukseen kiristyksiä.
Siinä missä yksimielisyyden syntyminen EU:ssa on vaikeaa poliittisista syistä, Israel-kysymys jakaa myös Suomen hallitusta.
Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset suhtautuvat nihkeästi Israelin toiminnan tuomitsemiseen.
Tämä heijastuu esimerkiksi siihen, että vaikka kokoomuksessa ja RKP:ssa löytyy myötämielisyyttä Palestiinan valtion tunnustamista kohtaan, kristillisdemokraateille ja perussuomalaisille tämä ei missään nimessä käy.
Rajalan mukaan Suomen hallitus on kuitenkin kyennyt löytämään tarvittavan yksimielisyyden Lähi-idän vaikeissa kysymyksissä.
– Pakotteita koskevat päätökset tehdään aina EU:n kautta yhteistyössä EU-kumppanimaiden kanssa, mihin myös Suomen päätöksenteko tulee sopeuttaa, Rajala päättää.
Pasi Rajala toimii ulkoministeri Valtosen lisäksi puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) valtiosihteerinä.
Valtiosihteerin tehtäviin kuuluu muun muassa ministerin avustaminen ja edustaminen poliittisten linjausten muodostamisessa.