Näin kännykkäkielto näkyy kouluissa eri puolilla Suomea

Älylaitteiden luvaton käyttö oppitunneilla on elokuun alusta lailla kielletty. Yle kysyi maakuntien isoimmilta kaupungeilta, kuinka ne ohjeistavat peruskouluja puhelinten käytössä.

Videolla kerrotaan minuutissa, kuinka lakimuutos vaikuttaa koulujen arkeen. Video: Sami Takkinen / Yle

Varkaudessa Waltterin koulun yli 700 oppilasta joutuu jatkossa sopeutumaan kännykättömään kouluarkeen. Kaupunki on valinnut tiukimman mahdollisen linjan perjantaina alkavaan valtakunnalliseen kännykkäkieltoon.

Oppilaiden tulee pitää puhelimet repussa tai lukitussa lokerossa koko koulupäivän, myös välitunneilla. Luvattomasta käytöstä seuraa välittömästi tunnin jälki-istunto. Waltterin koulussa on oppilaita esikoulusta yhdeksäsluokkalaisiin ja säännöt ovat samat kaikille oppilaille.

Rehtori Teemu Mustonen kertoo, että jos luvaton käyttö jatkuu, voidaan puhelin takavarikoida loppupäiväksi. Mustosen mukaan etenkin yläkoulun oppilaat saattavat harmistua uusista järjestyssäännöistä.

– Yhdeksäsluokkalaiset ovat pari vuotta saaneet käyttää kännykkää välitunneilla, ja heiltä protestointia voi olla odotettavissa.

Alla olevalla videolla yläkoululaiset kertovat mietteitään tiukentuneisiin sääntöihin.

Video: Sami Takkinen / Yle

Opetushallituksen linja lakia tiukempi

Elokuun alusta voimaan tuleva perusopetuslain muutos kieltää kännykät oppitunneilta muuten kuin opettajan luvalla. Mobiililaitetta voi jatkossakin käyttää apuvälineenä tai terveydellisistä syistä.

Lakimuutos kuitenkin jättää kunnille ja kouluille soveltamisen varaa puhelimien käyttöön.

Opetushallitus on suositellut puhelimen käytön rajoittamista lakia laajemmin. Suositus on, että koulut rajoittaisivat puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä myös välitunneilla ja siirtymisten aikana. Ruokailun aikana Opetushallitus suosittelee kieltämään laitteiden käytön kokonaan.

Teemu Mustonen, rehtori, Waltterin koulu, Varkaus.
Waltterin koulun rehtori Teemu Mustonen toivoo, että huoltajat tukevat nuoria kännykkärajoitusten noudattamisessa. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Yle kysyi maakuntien isoimmilta kaupungeilta, kuinka ne ohjeistavat peruskouluja älylaitteiden käytössä. Kaikki vastanneet kaupungit kieltävät kännykät alakouluissa koko päivän ajaksi.

Yläkouluissa käytännöt sen sijaan vaihtelevat.

Kännykieltoa voi olla vaikea valvoa

Esimerkiksi Tampereella yläkoululaiset saavat käyttää kännykkää välitunneilla vain ulkona ja Kouvolassa vain koulun erikseen määrittelemällä alueella.

Oulussa käytännöt muuttuvat vaiheittain: ensin kielletään oppilailta mobiililaitteiden käyttö sekä oppituntien että ruokataukojen aikana. Ensi vuoden alusta kännykkäkielto laajenee Oulussa koskemaan myös välitunteja.

Vaasassa yläkoululaiset saavat käyttää kännykkää välitunneilla, mutta kaupungin toiveissa olisi ainakin yksi kännykätön välitunti päivässä. Kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti lain vaatimista muutoksista järjestyssääntöön keväällä.

Jaoston puheenjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyahon mukaan rehtorit ovat perustelleet välituntikäytön sallimista sillä, että täyskieltoa on liian vaikea valvoa.

– Jotkut koulut ja pihat ovat isoja. Rehtoreiden mukaan on parempi, että nuoret saavat käyttää laitteita välitunneilla, Pääjärvi-Myllyaho sanoo.

Puhelin laitettuna lukolliseen kaappiin.
Moni yläkoulu ohjeistaa laittamaan puhelimet lokeroihin oppituntien ajaksi. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Joensuussa kaikkien peruskoululaisten puhelimet pysyvät repuissa tai puhelinparkissa koko koulupäivän ajan. Puhelimia saa käyttää vain opettajan luvalla.

Joensuun koulutus- ja nuorisojohtaja Aatu Mustonen perustelee kaupungin tiukkaa linjaa tutkimusnäytöllä.

– Tutkimuksissa on havaittu, että kännykän käyttö heikentää oppimista, aivoterveyttä ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Laitteiden käyttö välitunneilla ei anna tarvittavaa aivolepoa, Mustonen sanoo.

Opettajat tyytyväisiä muutokseen

Kännyköiden oppituntikielto ei ole uusi asia, sillä osa kunnista oli jo ehtinyt linjata kännyköiden käyttöä kouluissa ennen lakimuutosta. Esimerkiksi Helsingissä ja Kuopiossa puhelimet ovat olleet tunneilla järjestyssääntöjen mukaan kiellettyjä jo aiemmin.

Kotelo johon puhelimet voidaan laittaa tauolle opetustunnin ajaksi.
Monessa koulussa kännykät on kerätty oppituntien ajaksi pois jo pitkään. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Valtaosa opettajista ottaa lakimuutoksen ilolla vastaan. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen kertoo, että laki vastaa pitkälti heidän toiveitaan.

– Meille on tärkeää, että opettajat päättävät digilaitteiden käytöstä oppitunneilla ja voivat kerätä ne pois jo ennen tunnin alkua.

OAJ pitää tärkeänä myös sitä, että koulujen järjestyssäännöissä voidaan päättää laitteiden käytöstä ja säilytyksestä koko koulupäivän ajan, eikä vain oppitunneilla.

Nuoria kännykkäkielto ei naurata

Valtaosa peruskoululaisista vastustaa kännyköiden täyskieltoa kouluissa. Tämä käy ilmi vielä julkaisemattomasta Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksesta, jonka tuloksia Helsingin Sanomat on nähnyt. Nuorisotutkimusseura julkaisee tuloksia virallisesti joulukuussa.

Yli puolet tutkimukseen vastanneista on samaa mieltä siitä, että oppilailla tulisi olla oikeus käyttää älypuhelimiaan koulussa, kunhan käyttö ei häiritse muita.

Tavoitteena työrauha ja hyvinvointi

Lakimuutoksen tavoitteena on parantaa koulujen työrauhaa ja auttaa oppilaita keskittymään opetukseen. Tästä on tutkimusnäyttöä ainakin Ruotsista ja Englannista. Ruotsissa koulujen kansallinen kännykkäkielto on vireillä. PISA-tutkimukset ovat osoittaneet, että ruotsalaisten lasten koulumenestyksen heikkeneminen voi johtua kännyköistä.

Ylen saamien vastausten perusteella kunnat uskovat, että rajoitukset vähentävät kiusaamista ja lisäävät yhteisöllisyyttä sekä hyvinvointia.

Näin tapahtui Pohjois-Karjalassa Polvijärvellä, jossa kännykät kiellettiin vuosi sitten. Siellä kännykällä tapahtuva kiusaaminen saatiin kuriin ja työrauha parani muutamassa kuukaudessa.

Muokattu 7.8.2025 klo 12.32: Ymmärrettävyyden lisäämiseksi lisätty ingressiin sana luvaton.