Ylöjärven Kurun metsikössä seisoo 125-vuotias huvila. Talo on kahden aikansa huippuarkkitehdin, Lars Sonckin ja Birger Federleyn suunnittelema.
Mutta ilman Heikki Björkbomia huvilaa ei ehkä enää olisi. Tai ainakaan se ei olisi sellainen kuin arkkitehdit halusivat.
Jos asiat olisivat menneet niin kuin Björkbomin vanhemmat toivoivat, tällä männikköisellä rinnetontilla Näsijärven rannalla seisoisi talotoimittajalta tilattu hirsimökki ja Heikki Björkbom olisi tehnyt elämäntyönsä eläinlääkärinä.
Mutta toisin kävi.
Huvilan hinnalla ei ollut ylärajaa
Kun Pölkkylä valmistui vuonna 1900 Näsijärven rannalle Pispalaan, sen nimi oli Rosenlewin huvila.
Huvilan rakennutti teollisuussukuun kuulunut Oscar Rosenlew. Sonck ja Federley saivat vapaat kädet suunnitella, rahasta ei tilaajan mukaan ollut pulaa.
Huvilasta tuli jugendia ja kansallisromantiikkaa yhdistelevän modernin karelianismin helmi.
Suuntaus haki mallia karjalaisista taloista, mutta jäi lyhytikäiseksi poliittisista syistä.
– Suomalaisille selvisi, että samaa tyyliä oli ollut jo keskiaikana Siperiassa ja Bysantissa asti. Eihän venäläistä arkkitehtuuria voinut esittää suomalaisena, kun täällä yritettiin juuri itsenäistyä, Heikki Björkbom selittää.
Rosenlewin perhe asui huvilassa 12 vuotta, kunnes yhtiö lunasti sen omistajan velkojen vakuudeksi. Oscar Rosenlewin rahat olivat loppuneet.
Seuraavat vuodet huvila toimi Rosenlew-yhtiön päälliköiden virka-asuntona ja lopulta vuokra-asuntoina.
Tamperelaiset kutsuivat Pölkkylänniemessä Rosenlewin uittotukkien päätepisteessä olevaa huvila Pölkkyläksi.
Nuori opiskelija pelasti vaarassa olevan talon
Heikki Björkbom kuuli Pölkkylästä ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa entiseltä kuvaamataidon opettajaltaan, professori Paula Kiviseltä.
Kivinen tutki parhaillaan tamperelaista jugendia ja tunsi Lars Sonckin ja Birger Federleyn työt hyvin.
– Kerroin etsiväni vanhaa hirsirakennusta, jonka voisi siirtää tälle tontille lapsuuden kesämaisemiin. Professori Kivinen sanoi, että mene katsomaan Pölkkylää, se on purku-uhan alla, Björkbom muistelee.
Tampereella suunniteltiin parhaillaan Paasikiventietä, eli valtatietä Vaasan suuntaan. Ensimmäinen tielinjaus meni suoraan Pölkkylänniemen läpi.
Björkbom kävi katsomassa taloa. Se oli huonossa kuonossa, ja räystäillä kasvoi koivun taimia.
Talo jäi kuitenkin nuoren miehen mieleen, ja hän kävi katsomassa sitä uudestaan. Vasta kolmannella kerralla Björkbom koputti oveen ja pääsi sisään.
– Eteisessä tuli hyvin voimakkaasti tunne, että tämä se on.
Heikki Björkbom oli 26-vuotias, kun hän ihastui Pölkkylään ja päätti hankkia sen. Katso videolta, vieläkö hän ryhtyisi urakkaan.
Ei ollut itsestään selvää, että Björkbomista tuli Pölkkylän omistaja. Hänen mukaansa tilanteessa oli kaikki katastrofin ainekset.
– Vanhemmat kouluttivat minusta eläinlääkäriä Berliinissä. Pääsiäislomalla ilmoitin, etten mene enää takaisin: haluan ostaa Pölkkylän ja siirtää sen Kuruun. He olivat aivan kauhuissaan, hän kertoo.
Kaupantekoon meni kolme vuotta. Björkbom sai myös kilpailijoita, mutta voitti lopulta tarjouskilpailun.
Hän osti huvilan poisvietäväksi 20 750 markalla. Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimen mukaan se vastaa nykyrahassa noin 24 430 euroa.
Vuonna 1975 huvila purettiin ja kuljetettiin rekalla uudelle paikalleen. Björkbomilla oli apunaan muutama mies työtoimintaa tarjoavasta Sopimusvuoresta sekä kirvesmies poikineen.
Pölkkylän paikalla on nykyään Paasikiventieltä Näsisaareen kulkeva Rosenlewin raitiotiesilta.
Talo on kokonaistaideteos ja elämäntapa
Heikki Björkbom sanoo, että hänelle Pölkkylä on tullut aina ensin ja vasta sitten kaikki muu.
– Se 750 markkaa, jolla tarjouskilpailun voitin, on määrittänyt elämääni nyt 50 vuotta, Björkbom sanoo.
Hänestä ei tullut eläinlääkäriä vaan antiikkikauppias, joka on hoitanut isompia toimeksiantoja ilman sitoutumista kivijalkakaupan aukioloaikoihin.
Kaiken ”ylimääräisen ajan” Björkbom on rakentanut Pölkkylää.
– Tämä on elämäntapa. Ei tätä voi työnä väkisin tehdä vaan tätä pitää rakastaa.
Björkbom on pyrkinyt saamaan huvilan siihen asuun, kuin Lars Sonck ja Birger Federley sen suunnittelivat. Hän kertoo saaneensa valtavasti apua Paula Kiviseltä, jolla oli Federleyn arkisto käytössään.
Kun sana Pölkkylästä on kiirinyt, arvokasta tietoa on löytynyt muiltakin.
– Olen saanut esimerkiksi talon alkuperäiset pohjapiirustukset eräältä perikunnalta, samoin Federleyn maalaama akvarelli huvilasta on nyt seinällä.
Entisen opettajan ansiota on myös se, että Björkbom on avannut Pölkkylän välillä myös yleisölle. Ensimmäistä kertaa ovet olivat auki vuonna 2003, kun Kurussa järjestettiin loma-asuntomessut.
– Viimeistä kertaa täällä käydessään professori Kivinen muistutti, että en saa pitää Pölkkylän ovia kiinni. Tätä iloa ja harvinaislaatuista arkkitehtuuria pitää jakaa, Björkbom kertoo.
Tänä vuonna Pölkkylään on päässyt heinäkuussa, ja ovet ovat auki 3. elokuuta asti. Björkbom täytti talvella 80 vuotta ja ajatteli, että päästää yleisöä Pölkkylään nyt viimeistä kertaa.
– Päivän viimeisen kierroksen jälkeen ihmiset jäävät aina vielä kyselemään ja juttelemaan ja päivä venyy. Se on antoisaa, mutta kun on kymmenen tuntia puhunut, kyllä se voimille ottaa. Mutta katsotaan nyt.
Kultakauden arkkitehdit olivat Heikki Björkbomin mukaan taiteilijoita ja filosofeja. He suunnittelivat talot kokonaistaideteoksiksi. Katso videolta, miten se välittyy vierailijoille.
Pölkkylän ovet ovat tänä kesänä avoinna yleisölle 3.8. asti.