Saunanlämmittäjä voi sekoittaa palotähystäjän pakkaa – jokainen savu on tarkistettava

Metsäpaloja tähystävillä lentäjillä riittää nyt kiireitä. Pääsimme mukaan lennolle seuraamaan, miltä yläilmoissa näyttää ja mitä siellä tapahtuu.

Katso, miltä lentotähystäjän vapaaehtoistyö taivaalla näyttää. Koneen puikoissa on Oulun Tervalentäjien Hannu Käkelä. Video: Janne Körkkö / Yle

Ampiaista ei metsäpalojen tähystyslennolla kaivata. Niinpä Oulun Tervalentäjien Hannu Käkelä hätistelee ensitöikseen ylimääräisen matkustajan ulos koneesta paahtavaan helteeseen.

Vasta sitten hän pääsee keskittymään lennon lähtövalmisteluun.

Tarkistuslista on pitkä, ja jokainen kohta on käytävä huolella läpi.

Kun kaikki on kunnossa ja lennonjohto on antanut lähtöluvan, ei mene kauan, kun nelipaikkainen Cessna 172 -kone on jo taivaalla.

Ilmassa on jonkin verran auteretta, aurinkousvaa, Käkelä huomauttaa. Se vaikuttaa lentokorkeuteen. Jos kosteutta ei ole paljon, mennään korkeammalle ja nähdään kauemmas.

Käkelä nostaa koneen hieman yli 2 000 jalkaan eli noin 600–750 metriin. Se on tyypillinen tähystyslennon korkeus.

Näkyvyyttä riittää ja maisema näyttää hyvältä: savua ei tupruta missään.

Ilmasta kuvattu kuva jossa näkyy peltoja, tuulimyllyjä ja taustalla näkyy meri.
Kun lentotähystäjä havaitsee maastossa savua, hän ottaa nopeasti yhteyttä pelastuslaitoksen tilannehuoneeseen. Tarkkana pitää olla. Tässä näkyvyyttä hieman haittaa aurinkousvainen ilma. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Kiireisintä pohjoisessa

Metsäpaloja tähystävillä lentäjillä pitää nyt kiirettä.

Sääkartat hehkuvat helteistä punaisina, joten maasto on rutikuivaa varsinkin Pohjois-Suomessa.

Kolean ja sateisen alkukesän takia lennot aloitettiin tänä vuonna paikoin harvinaisen myöhään.

Esimerkiksi Oulun reitillä ensimmäinen tähystyskone nousi ilmaan vasta viime viikolla, kertoo pelastusylitarkastaja Jarno Soisalo Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta (avi).

Kiireisintä on ollut Länsi-Lapissa, jossa tähystyslentoja on lennetty viime päivinä jo kahdesti päivässä.

Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ukkoskuurot ovat kastelleet maastoa, joten siellä tähystyslennot ovat jääneet vähiin myös heinäkuussa.

Pohjois-Suomen avin tehtävänä on järjestää tehokas metsäpalojen lentotähystys koko Suomessa.

Lennoista huolehtivat pääosin ilmailuyhdistykset ja -kerhot, mutta toiminnassa on mukana myös yrityksiä. Lentäjinä toimivat vapaaehtoiset ilmailuharrastajat.

Ainakaan vielä droonit tai satelliitit eivät korvaa ihmissilmiä palotähystyksissä.

– Ne ovat järkyttävän kalliita, Soisalo kuittaa.

Lentotähystyksiin on tälle vuodelle budjetoitu 1,3 miljoonaa euroa.

”Lentämistä, jolla on merkitystä”

Tähystyslentäjä Hannu Käkelän normaali tähystyslento kestää hieman vajaat kaksi tuntia.

Käkelä on puikoissa. Viereisellä penkillä istuu tähystäjä, joka tarkkailee maastoa ja tarvittaessa ottaa myös kuvia.

Lentokoneen mittaristo ja lentäjä.
Metsäpaloja tähystävät yleensä ilmailukerhojen ja ilmailualan yritysten vapaaehtoiset lentäjät. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Jos jotain epäilyttävää tai hälyttävää näkyy, tähystäjät ottavat Virve-puhelimella yhteyttä pelastuslaitoksen johtokeskukseen.

Aina kyseessä ei ole palo, vaikka siltä äkkiseltään voisi näyttää.

Käkelän mukaan näin saattaa käydä silloin, kun joku ajaa autolla pölyävää hiekkatietä tai jossakin lämmitetään saunaa ja piipusta tupruaa savua korkealle. Kaikki epäilyttävät kohteet on käytävä tarkastamassa.

Lennon päätteeksi Käkelä ottaa koneella muutaman ylimääräisen kierroksen, sillä Finnairin kone on juuri laskeutumassa Oulun lentokentälle. Hän kertoo, että kaupallinen liikenne menee aina pikkukoneen edelle.

Käkelä on lentänyt tähystyslentoja jo vuosia. Intoa hänellä riittää.

– Tämä ei ole pelkkää lentelyä, vaan tällä on ihan oikea merkitys. Se on tärkeä asia, hän sanoo ja ohjaa koneen konkarin ottein takaisin kentälle.