Monet metsäsaamelaiset kokevat itsensä yhtä lailla alkuperäisiksi Lapin asukkaiksi kuin alkuperäiskansaksi tunnustetut saamelaisetkin. He kokevat jäävänsä kahden kulttuurin – suomalaisen valtakulttuurin ja saamelaisuuden – väliin.
Saamelaisilla on oikeus päästä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon saamelaiskäräjälain ja saamelaiskäräjien linjauksen mukaisesti. Usein – mutta ei läheskään aina – he ovat saamenkielisiä ja asuvat saamelaisalueella. Saamelaiset on virallisesti tunnustettu alkuperäiskansa.
Lapin yliopiston tutkijan, oikeustieteen tohtori Juha Joonan mukaan tuoreen saamelaiskäräjälain muutoksen jälkeen metsäsaamelaisilla ei ole mahdollisuutta päästä käräjien vaaliluetteloon.
– Laissa oli aikaisemmin polveutumis- eli niin kutsuttu lappalaisperuste, jonka perusteella vaaliluetteloon pääseminen oli periaatteessa mahdollista, Joona sanoo.
Saamelaiskäräjillä pelättiin ennen lain hyväksymistä, että laaja saamelaismääritelmä päästäisi mukaan päätöksentekoon ihmisiä, jotka eivät halua edistää saamenkielistä saamelaiskulttuuria vaan – saamelaisesta näkökulmasta – jatkaisivat saamelaisten suomalaistamista.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso perusteli aiemmin Ylelle, että saamen kansalla on oikeus määritellä kriteerit, jotka saamelaiskäräjäasiaan kuuluvat.
Metsäsaamelaisuutta on tutkittu niukasti
Metsäsaamelaiset sanovat olevansa saamelaisalueen ulkopuolella asuvia vanhojen lappalaiselinkeinojen harjoittajien ja lapinkylien jäsenten jälkeläisiä. Heistä käytetään myös nimitystä metsälappalaiset.
Tutkija Juha Joonan mukaan tutkimusta metsäsaamelaisuudesta on tehty vähän.
– Keskeisenä syynä on ollut rahoituksen puute ja se, että aihe nähdään politisoituneena, Joona kertoo.
Sallan tapaamiseen oli tullut myös Marjo Saarimaa Pohjois-Pohjanmaan Vaalasta. Saarimaa toivoo, että metsäsaamelaisetkin otettaisiin mukaan saamelaiskäräjille, mutta hän sanoo, että toistaiseksi se ei näytä mahdolliselta.
– Meidän puolelta on yritetty yhteistyötä, mutta uuden saamelaiskäräjälain hyväksymisen jälkeen se tie käytiin loppuun. Nyt katsotaan, miten on jatkossa. Lapinkylien parlamentti ilmoittaa jatkosta myöhemmin.
Saarimaa kertoo, että metsäsaamelaisuus ilmenee hänen omassa elämässään muun muassa todella vahvana luontoyhteytenä.
Lapinkylien parlamentti edunvalvojana
Tapahtumavastaava Pekka Lassila kertoo, että Lapinkylien parlamentti on metsäsaamelaisten yhteistyöjärjestö ja edunvalvoja eri puolilla Lappia toimiville yhdistyksille.
Lassila kertoo, että hänellä on äidinisän puolelta vahvat saamelaisperinteet. Äidinisä eli Lassilan mukaan saamelaisessa kulttuurissa kuolemaansa asti 1970-luvulla.
– Minulle on ihan lapsesta saakka iskostunut saamelainen identiteetti ja kulttuuri. Toki, kun olen erilaisissa tehtävissä muuallakin päin Suomea ollut, niin se ei ole joka päivä läsnä.
Lassilan mukaan Sallan nykyisten metsäsaamelaisten esivanhemmat löytyvät jo 1600-luvun asiakirjoista.
– Perinne, perimä ja kulttuuri ovat aika pitkälle samantyyppistä kuin esimerkiksi Inarissa tai Utsjoella. Poroja ei ehkä ole niin paljon, mutta kaikkea muuta saamelaisuuteen liittyvää kyllä.
Kulttuuria siirretään tuleville sukupolville
Metsäsaamelaispäivillä oli mukana myös Annakaisa Ek, joka asuu Saijan kylässä Sallassa. Hänelle metsäsaamelainen kulttuuri ilmenee luonnon mukaan ja sen ehdoilla elämisenä.
Hän tekee monenlaisia perinnekäsitöitä, ja haluaa siirtää näitä taitoja tuleville sukupolville.
Annakaisa Ek toivoo, että metsäsaamelaiset ovat jonakin päivänä saamelaiskäräjillä edustettuina.
– Todellakin toivon, että tämä saamen kansa olisi yhtenäinen.
Saamea äidinkielenään puhuva utsjokelainen saamelainen Veijo Niittyvuopio pitää metsäsaamelaista kulttuuria luontevana osana saamelaisuutta.
– Saamelaisryhmittymänä metsäsaamelaiset on kyllä joutunut kohtuuttoman vaikeaan tilanteeseen. On tapahtunut vähättelyä ja syrjintää, he eivät ole päässeet mediaan tuomaan omaa kulttuuriaan esiin.
Myös saamelaiskäräjien jäsen, inarinsaamelainen Kari Kyrö pitää metsäsaamelaisia osana saamelaista kansaa.
– Sitä samaa joukkoa me olemme.
Kyrö on epävarma siitä, saako hän jatkaa saamelaiskäräjillä jatkossa. Hän sanoo, että täyttää periatteessa uuden lain mukaisen kielivaatimuksen.
Hän pelkää, että käytäntö voi olla eri asia.
– Ensimmäisenä kielenä opittua saamen kieltä neljän sukupolven takaa, ei sitä kukaan pysty todistamaan. Siinä se vaara piilee, Kyrö pohtii.
Joona: Kaikilla tulisi olla oikeus osallistua
Tutkija Juha Joona näkee, että kaikilla saamelaiseen alkuperäiskansaan kuuluvilla henkilöillä tulisi olla mahdollisuus osallistua alkuperäiskansan yhteisten asioiden hoitoon.
– Tässä voidaan viitata asiassa annettuun perustuslakivaliokunnan mietintöön, ja mietinnöstä jätettyyn eriävään mielipiteeseen sekä Suomen ratifioimiin ihmisoikeussopimuksiin, erityisesti niin kutsuttuun rotusyrjintäsopimukseen, Juha Joona sanoo.
Hän arvelee, että jatkossa ehkä nostetaan esille oman virallisen organisaation perustaminen metsäsaamelaisille yhdistyksen sijaan.