Lakean Omaksi-malli on omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto, joka ajautui täyskriisiin.
Nyt noin 500 ihmistä on vaarassa menettää asuntoon laittamansa rahat ja pahimmassa tapauksessa jopa kotinsa.
Mikä meni pieleen?
Omaksi-mallin tarkoitus on ollut tarjota ihmisille edullinen ja matalan kynnyksen tapa hankkia oma asunto.
Asuntorakennuttaja Lakean omistajia ovat kunnat, asuntojen rakentamista on rahoittanut muun muassa Kuntarahoitus, lainoja takaa valtio.
Kuulostaa turvalliselta.
Silti tapahtui pahin.
Kustannukset kasvoivat. Korot nousivat. Vuokrat nousivat. Liian moni halusi irti sopimuksesta yhtäkkiä, ennen aikojaan. Asuntojen kysyntä väheni. Yhtiön piti maksaa irtautujille takaisin alkupääomia, mutta rahaa ei tullut enää sisään.
Noidankehä johti siihen, että Lakea-konsernin emoyhtiö ja 24 taloyhtiötä ajautuivat maksukyvyttömäksi.
Malleissa on ongelmansa
Vuokra- ja omistusasumisen välimuotoja on monenlaisia. Yhteinen nimittäjä on se, että niihin kohdistuu julkista tukea ja liittyy rajoituksia.
Varatuomari Samuel Kopperoinen on vertaillut vuokra- ja omistusasumisen väliin jääviä malleja Helsingin kaupungin tilauksesta.
Myös tekniikan tohtori Matti Kuronen ja pääekonomisti Juhana Brotherus selvittivät välimallien toimivuutta viime vuonna.
Selvitysten mukaan välimuotomalleihin liittyy riskejä ja ongelmia.
Olisiko nyt viimein muidenkin omistajakuntien syytä osallistua talkoisiin?
Lakean Omaksi-malli eroaa muista välimalleista muun muassa siinä, miten pitkä on sopimusaika, millaisen julkisen tuen päälle malli on rakennettu ja minkälainen on vuokralaisen asema.
Riskit olivat tavanomaista suuremmat ja ne realisoituivat.
Palauttamisen ongelma
Yksi keskeinen ongelma on vuokralaisten alkumaksun palauttaminen. Yhtiö ei ollut selvästikään varautunut siihen, että niin moni haluaisi sopimuksistaan eroon. Yhtäkkiä ja yhtä aikaa.
Nyt asukkaat ovat nostaneet kanteen juuri siksi, että heidän rahansa ovat kadonneet.
Asukkailta perittävät maksut käytetään yhtiön mukaan rakennushankkeiden rahoittamiseen. Lakealla ei ole sopimuksen perusteella ollut velvollisuutta asiakkaiden varojen erilliselle säilyttämiselle.
Olisiko ne silti pitänyt säilyttää jonkinlaisella sulkutilillä edes osittain yhtiön omankin edun takia?
Rahojen palautusvastuu liittyy siihen, että asukkailla on vuokrasopimus, joka pitää lain mukaan olla irtisanottavissa.
Isot investoinnit, pienet pääomat
Uudisrakentamisen tahti on ollut tiivis ja yhtiö on laajentunut eri puolille Suomea. Kenties Lakea ahnehti liikaa.
Sekään ei auttanut, että julkisesti tuetut hankkeet arvioidaan tarkasti.
Lakean Omaksi-mallissa oma pääoma on pieni ja lainarahalla iso rooli. Rahaa myös kertyy hitaasti.
Sopimusaika on poikkeuksellisen pitkä, 20 vuotta. Se lisää riskiä. Esimerkiksi Jyväskylän ja Helsingin vastaavat mallit toimivat 10 vuoden korkotukilainan pohjalta.
20 vuotta on ihmiselämässä pitkä aika ja moni asia tuppaa muuttumaan. Myös yhteiskunnat voivat mullistua, kustannukset kasvaa, asuntojen arvo laskea ja korot nousta.
Kopperoinen muistuttaa, että moni muukin vuokranantaja on ollut vaikeuksissa. Asuntomarkkinat sakkaavat.
Toisenlaisetkin välimallit, kuten asumisoikeusasuminen on vastatuulessa. Valtio lakkauttaa niiden tuotantotuen, sillä se haluaa laina- ja takausriskeistä eroon.
Asukkaiden ahdinko – omistajat vastuuseen
Yksi välimallin heikkous on se, että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat pienet.
Lakean Omaksi-mallissa asuja on vuokralainen, ei omistaja.
Yhtiö on vuokranantaja ja asunnon omistaja, ja taloyhtiöiden hallitukset koostuvat omistajan edustajista. Siksi vuokralaiset eivät tienneet, millaiseen tilanteeseen yhtiö on ajautumassa.
Lakean omistajat eli pohjalaiset kunnat ovat yrittäneet eroon yhtiöstä ja odottaneet sen myymistä. Vaikeuksien alettua Seinäjoki on ainoana lisäpääomittanut Lakeaa.
Olisiko nyt viimein muidenkin omistajakuntien syytä osallistua talkoisiin?
Edes siksi, että niiden omia kuntalaisia on joutunut karmeaan tilanteeseen.
Pääoman kasvattamisella tervehdytettäisiin yhtiön taloutta.
Taloissa asuu ihmisiä
Nyt odotellaan pääsevätkö yhtiöt velkasaneeraukseen, alkaako esitutkinta ja seuraako sitä oikeusprosessi. Rikosilmoituksia on tehty kolmisensataa.
Puukerrostalorakentamisesta palkittu Lakea on epäilemättä nyt saanut myös vakavaa mainehaittaa.
Mainehaitta saattaa vaikuttaa myös muihin vastaaviin malleihin. Varovaisuus niitä kohtaan voi Kopperoisen arvion mukaan jatkua pitkään.
Oleellista on, pitävätkö kuluttajat vastaavia asumisen malleja vielä turvallisina.
Joskus myrsky vielä laantuu ja asiat lutviutuvat. Talot ovat uusia ja kaipaavat asukkaita jatkossakin.
Niiden hallinto ja talous muuttuvat, mutta talot ovat ja pysyvät.
Artikkeliin on haastateltu varatuomari Samuel Kopperoista, joka konsulttiyhtiö Pelarconin perustaja ja tullut mukaan Lakean asunto-osakeyhtiöiden ja Lakea Kiinteistöt Oy:n hallitukseen heinäkuun alusta 2025.
Lisäksi lähteenä on käytetty muun muassa Ympäristöministeriön julkaisua 2024:33, Juhana Brotheruksen ja Matti Kurosen selvitystä asumisen välimallin tarpeesta suurimmilla kaupunkiseuduilla.