Keski-Pohjanmaalle Kokkolan ja Kannuksen alueille on ehdotettu perustettavaksi kansallispuistoa. Vaikka hanke saisikin kaikilla tasoilla hyväksynnän, sen toteutumiseen menee vielä vuosia.
Toteutumisen sinetöi lopullisesti valtioneuvosto. Sitä ennen on tehtävä paljon selvitystyötä.
Idea puistosta Etelänevan-Viitasalonnevan ja Seljäsennevan alueelle syntyi kannuslaisten aktiivien päässä.
Hanke kävi läpi Kannuksen päätöksentekoprosessin ja nyt se on kirjattu kaupungin kuntastrategiaan vuosille 2022–2026. Strategisena tavoitteena on luonnonsuojelualueen kehittäminen Rautakurun kansallispuistoksi.
Kokkolassa hitaampaa
Ehdotetusta kansallispuistosta eli Rautakurusta kaksi kolmasosaa sijaitsee Kokkolassa, Lohtajan ja Kälviän alueella.
Siksi perustamisaikeille olisi tärkeää, että myös Kokkolan kaupunki suhtautuisi asiaan myönteisesti.
Idea nykyisen 2600 hehtaarin kokoisen luonnonsuojelualueen muuttamisesta kansallispuistoksi on esitelty Kokkolan virkamies- ja luottamusmiesjohdolle.
Hanke tuotiin Kokkolan valtuustoon valtuustoaloitteen muodossa tänä keväänä. Aloitteessa esittettiin, että Kokkola ryhtyisi selvittämään kansallispuiston perustamista.
Saman alueen maankäytöstä on myös kamppailemassa Pihtinevan tuulivoimapuisto, jota OX2 luonnostelee Kokkolaan Kälviän ja Ullavan väliselle alueelle. Kansallispuiston alue sijoittuisi osin tuulipuiston vaikutusalueelle.
Kaupunkilupapäällikkö Juhani Hannila kertoo, että yhden käsittelyn jälkeen kansallispuistoaloite palasi takaisin kaupunkiympäristön toimialalle valmistelua varten.
– Kaupunki ei ole vielä ottanut kantaa siihen, onko puiston perustaminen sen tahtotila.
Eri asia on, kuinka nopeasti asian valmistelu etenee, sanoo Hannila.
– Nyt on vireillä isoja yva-hankkeita, jotka vievät paljon työaikaa ja resursseja. Resurssit ovat siis rajalliset.
Edellinen suuri luontoon liittyvä selvitystyö Kokkolassa oli kansallisen kaupunkipuiston perustaminen, johon kului 6–7 vuotta.
Lännessä on aukko
Suomessa on yli miljoonan hehtaarin verran kansallispuistoja.
Länsi-Suomen rannikolla Porin ja Kemin välillä niitä ei kuitenkaan ole. Kansallispuistoista mikään ei myöskään kokonaan sijaitse Keski-Pohjanmaalla. Osa Salamajärven puistosta sijoittuu Perhon alueelle.
Hannila arvioi, että Kokkolaan ja Kannukseen sijoittuva puisto täyttäisi hyvin tätä maantieteellistä aukkoa. Lisäksi se on riittävän suuri, kun minimikoko kansallispuistolle on noin tuhat hehtaaria.
Kokkolan lausunnossa on arvioitu, että soinen alue sopisi kansallispuistoksi myös luontoarvoiltaan. Siellä on avosuota ja niiden välisiä metsäalueita sekä matalia harjuja eli kaartoja.
Kannuslainen luontoystävä ja yksi kansallispuistoidean isistä, Erkki Huuki, toivoo, että Kannuksessa ja Kokkolassa löytyy yksimielisyys puiston edistämisestä.
– Nämä kaavoitukseen liittyvät asiat ovat kuntien vastuulla. Ehkä se vaatii työryhmää ja projektityöntekijää.
Huuki on hyvillään, että alue on jo suojeltu, joten sen säilyminen luonnontilaisena on turvattu. Hän uskoo, että kansallispuisto-status toisi silti lisäarvoa.
– Ajattelen, että se toisi näkyvyyttä ja saavutettavuutta. Jos alue on kirjattu kartalle ja siellä on ihmisten liikkumiseen merkittyjä reittejä, niin sen ainutlaatuinen luonto löydettäisiin paremmin. Nyt edes moni keskipohjalainen ei tunne paikkaa.