Työttömyys tulee kunnille koko ajan kalliimmaksi.
Tänä vuonna kunnat ovat maksaneet työttömyydestä jo noin 111 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna samassa ajassa.
Kyse on ”sakkomaksuista”. Jos työttömyys pitkittyy, kuntien pitää korvata osa työttömyysetuuksista Kelalle.
Vuoden alusta näitä sakkoja kiristettiin tuntuvasti osana TE-uudistusta. Kuntien rahoitusvastuu kasvoi ja aikaistui.
Nyt kunta joutuu rahoittamaan työttömyysetuuksia jo 100 päivän työttömyyden jälkeen, kun ennen raja oli 300 päivää.
Kelan tilastojen mukaan kuntien osuus työttömyystuista oli tammi–kesäkuussa noin 347 miljoonaa euroa. Tämä on 47 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Sakkojen on tarkoitus kannustaa kuntia toimiin, jotka nopeuttavat työllistymistä.
Tehtävä on vaikea. Työttömiä on yhä enemmän, työttömyys kestää ennätyksellisen pitkään ja avoimia työpaikkoja on liian vähän.
Sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Satu Ojala Tampereen yliopistosta pitää rahoitusmallia kohtuuttomana kunnille.
– Kunnilla on tässä hyvin vaativa ja osittain myös mahdoton tehtävä.
Isoille kaupungeille miljoonien lisälasku
Kuntien sakkosumman suuruus riippuu siitä, kuinka monen kuntalaisen työttömyys venyy.
Aiemmin kuntien piti korvata vain pitkäaikaistyöttömien etuuksia. He ovat olleet työttömänä yli vuoden.
Nyt kuntien pitää korvata osa tuista jo silloin, kun työttömyys on kestänyt yli sata päivää eli reilut kolme kuukautta.
Siksi kunnan osin rahoittaman työttömyystuen saajia oli kesäkuussa yli 100 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Eniten pitkään työttömänä olleita on kasvukeskuksissa.
Kelan tilastot näyttävät, kuinka sakkomaksut työttömyydestä ovat kasvaneet suurista kaupungeista eniten Helsingissä ja Tampereella, joissa summa on noussut noin 8–10 miljoonaa euroa.
Toukokuussa Tampereen työttömistä yli kolmasosa oli pitkäaikaistyöttömiä.
Tamperelainen Kira Rahja ehti olla työttömänä yli kaksi vuotta. Hän oli lähettänyt satoja työhakemuksia, mutta mistään ei tärpännyt.
Rahja oli kuvitellut, että hänen työkokemuksellaan Tampereelta löytyisi töitä varmasti.
– Se oli kyllä korkea pudotus, että ei olekaan yhtäkkiä mitään.
Videolla Kira Rahja kertoo, miten vaikeaa Tampereelta on löytää töitä.
Ankarat sakkomaksut voivat johtaa jopa veronkorotuksiin
Kuntaliiton elinvoimajohtajan Mikko Härkösen mukaan korkeat sakkomaksut ovat jo niin isoja, että niillä on merkitystä kuntatalouteen.
– Kun ajattelee kuntien vaikeaa taloudellista tilannetta, niin tietysti se on aina jostain muusta pois, kun kunnat joutuvat maksamaan näitä etuuksia, Härkönen toteaa.
Hänen mukaansa kunnat joutuvat ensisijaisesti esimerkiksi leikkaamaan palveluista, mutta myös verojen nostot ovat mahdollisia tulevaisuudessa.
Työllisyyden hoito on nykyään yksi kuntien peruspalveluista. Kuntaliiton mukaan kunnilla on jo valmiiksi liian vähän rahaa niiden uuteen tehtävään.
Liitto arvioi, että TE-uudistuksen rahoituksessa on vähintään 100 miljoonan euron vaje.
Puolessa vuodessa merkittävän isoksi kasvanut sakkosumma on Härkösen mukaan vielä ”kohtuullisen hallittavissa”, kun se suhteutetaan kuntien noin 24 miljardin euron vuosittaisiin käyttömenoihin.
Sakkojen suuruus voi heitellä satoja miljoonia euroja
Apulaisprofessori Satu Ojalan mukaan yhtälö voi johtaa joissain kunnissa hallitsemattomiin taloustilanteisiin ja sopeutustoimiin.
Niitä ei ole mahdollista ennakoida, kun suhdanteen eli taloudellisen kasvun muutokset ovat nopeita.
Ojalan mukaan rahoitusmalli ei huomioi talouden kehitystä. Kun talous kyykkää, työpaikkoja on vähemmän ja työttömyys pitkittyy.
Kun työttömyys nousee yhtäkkiä korkeaksi, sakkomaksut kasvavat ja samalla tarve esimerkiksi työvoimakoulutuksille kasvaa. Molempiin menee rahaa.
Lisäksi julkinen työnvälityspalvelu ei voi Ojalan mukaan juuri vaikuttaa siihen, paljonko avoimia työpaikkoja on.
– Kokonaisuus on todella haastava.
Kuntaliitto on arvioinut, että sakkomaksujen kiristyminen lisää huomattavasti kuntien talouden suhdanneriippuvuutta.
Työllisyyden muutosten mukana sakkojen suuruus voi vaihdella Kuntaliiton laskelmien mukaan vuosittain jopa satoja miljoonia euroja.
Kuntaliitto: Niukkuus voi johtaa myös tehokkaampiin palveluihin
Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen pitää mahdollisena, että kunnat onnistuvat nopeuttamaan työllistymistä ja sitä kautta pienentämään sakkomaksujaan.
– Niukkuus johtaa siihen, että pitää pystyä entistä paremmin räätälöimään palveluita, jotta niistä tulee tehokkaita ja vaikuttavia.
Koska kunnat vastaavat nyt työllisyyspalveluista, niillä on Härkösen mukaan entistä parempi mahdollisuus vaikuttaa ihmisten työllistymiseen sekä työvoiman kysyntään ja tarjontaan.
Esimerkiksi tamperelaisen Kira Rahjan onni kääntyi, kun työllisyyspalvelut siirtyivät valtiolta Tampereen ja muiden kuntien hoidettaviksi.
Huhtikuusta asti Rahja on ollut palkkatuella Tampereen kaupunkipyörien asiakaspalvelun tiimivastaavana. Pesti kestää marraskuuhun.
Nimi oli paperissa kahden viikon päästä siitä, kun kaupungin työntekijä tapasi Rahjan.
Työnantaja on kaupungin omistama yhteiskunnallinen yritys Tampereen Sarka, joka työllistää esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä.
Rahja pitää vastaavia työllistämistoimia ehdottoman tärkeinä.
– En leikkaisi kyllä euron euroa sieltä. Jos näitä toimia ei olisi, en olisi töissä.
Jutun otsikkoa ja faktalaatikkoa korjattu 18.7.2025 klo 16.24: työttämiä ei ole viisi kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja, vaan neljä kertaa enemmän.