Suomalainen festarikesä on keskellä huippusesonkia. Tapahtumia on lähes jokaisessa Suomen kolkassa.
Suurimmat tapahtumat ovat kansainvälisten sijoitusrahastojen omistuksessa, kun taas pienimmät festarit voivat tehdä jopa pienen kuppilan koko vuoden taloudellisen tuloksen.
Elävän musiikin alan edunvalvontajärjestö LiveFin arvioi, että viime vuonna Suomessa järjestettiin yli 700 rytmimusiikin festivaalia. Luku ei sisällä klassisen musiikin tapahtumia.
Yleisömäärät jäävät edelleen koronapandemiaa edeltäneestä kaikkien aikojen ennätysvuodesta 2019, vaikka tapahtumia on lähes 50 prosenttia enemmän.
Vuonna 2019 Suomessa järjestettiin 529 festivaalia, joilla oli yhteensä 3,2 miljoonaa kävijää. Vuonna 2024 tapahtumia oli jo 706, mutta kävijöitä kertyi 3,15 miljoonaa.
Lapin yliopiston festivaalitutkija Maarit Kinnunen kertoo, että kävijämäärien koronanotkahduksen jälkeinen kasvu tulee erityisesti pienistä festivaaleista.
– Niitä on nykyään valtavasti, ja kasvu tapahtuu nimenomaan pienillä festareilla, Kinnunen sanoo.
Kuluvan vuoden luvut tuskin rikkovat ennätyksiä. Vuonna 2019 festivaalit tekivät myös erittäin hyvää tulosta.
Kun koronan jälkeen uusia festareita on syntynyt lähes sadan tapahtuman vuosivauhdilla, tänä vuonna määrä saattaa hieman hiipua viime vuodesta.
– Ihmisillä on tällä hetkellä vähemmän rahaa käytettävissään festivaaleihin, Kinnunen toteaa.
Omistusta siirtynyt ulkomaille
Suomalainen festivaalikenttä on muuttunut merkittävästi 2010-luvun alusta. Sijoitusrahastot ja pörssiyhtiöt ovat ostaneet suurimpia festivaaleja itselleen.
Festivaalit jakautuvat nykyään karkeasti kolmeen kategoriaan: yli 50 000 kävijän suuriin tapahtumiin, yli 10 000 kävijän kokoisiin festivaaleihin sekä pieniin, korkeintaan muutaman tuhannen vieraan juhliin.
Suurimmissa tapahtumissa liikkuu isot rahat.
– Kansainväliset toimijat ovat hankkineet niitä omistukseensa, ja kiinnostusta on edelleen, Kinnunen kertoo.
Omistajina on yhdysvaltalaisia, isobritannialaisia, saksalalaisia ja tanskalaisia sijoittajia.
– Suurimmilla festareilla liikevaihto voi olla jopa 10–14 miljoonaa euroa, ja järjestäjät saavat volyymietua neuvotellessaan esiintyjistä.
Suomalainen Sanoma-konserni on iso tekijä yli 10 000 kävijän kokoluokassa.
Elävän musiikin alan edunvalvontajärjestö LiveFin arvioi, että festivaaliala pyörittää vajaan 180 miljoonan euron liikevaihtoa. Festivaalikävijöiden kokonaiskulutus on jopa puolen miljardin euron luokkaa.
Koronapandemia muutti kenttää
Ennätysvuoden 2019 jälkeen koronapandemia pysäytti festivaalibisneksen ja lupaavalta näyttänyt tulevaisuus katosi hetkessä.
– Kaikki rysähti alas, ja kesti pitkään, että ihmiset alkoivat palata festivaaleille. Osa yleisöstä ei ole tullut lainkaan takaisin, Kinnunen sanoo.
Myös kulutustavat ovat muuttuneet, ja yhä useampi ostaa liput vasta viime tipassa.
Pienet festarit monipuolistavat kenttää
Viime vuosina Suomeen on syntynyt runsaasti uusia festivaaleja. Pieniä, parin sadan tai muutaman tuhannen hengen tapahtumia järjestetään lähes jokaisessa kunnassa.
– Usein taustalla on ravintola-alan yrittäjiä, jotka elävät taloudellisesti vaikeita aikoja, Kinnunen sanoo.
Yksi festivaaleja järjestävistä ravintolayrittäjistä on Antti Halonen, joka pyörittää kahta baaria Juvalla ja Mikkelissä.
– Asiakasmäärät ovat koronan jälkeen vähentyneet niin paljon, että on pakko keksiä uusia tapoja houkutella asiakkaita. Tänä kesänä liikevaihto on pudonnut lähes puoleen viime vuoteen verrattuna, Halonen kertoo.
Viikonloppuna järjestetty kaksipäiväinen Savon pienimmät -festivaali keräsi 1 700 kävijää. Yleisömäärä jäi 2 000 kävijän tavoitteesta, ja sadesää verotti virvokemyyntiä.
– Tulos tehdään juomien myynnillä, ja sateella myynti voi jäädä jopa puoleen aurinkoiseen säähän verrattuna.
Festivaalin ja muutaman keikkaillan ansiosta Halonen pystyy pitämään baarinsa auki loppuvuoden.