Yli 170 avustusjärjestöä vaatii Israelia ja Yhdysvaltoja sulkemaan avustusoperaation, jota maat ovat operoineet Gazassa viimeiset viisi viikkoa.
Israel korvasi yli 400 Gazassa toimivan avustusjärjestön tehtävät yhdessä Yhdysvaltojen kanssa tukemallaan Gaza Humanitarian Foundation (GHF) -järjestöllä. Järjestön toimintaa on kritisoitu laajasti: sillä on koko Gazassa vain neljä avustuspistettä, jotka ovat auki noin tunnin päivässä.
Israelin sotilaiden vartioimilla avustuspisteillä on ammuttu lähes 600 palestiinalaista. Israelilainen sanomalehti Haaretz paljasti viime perjantaina, että Israel on määrännyt sotilaitaan ampumaan kohti avustuspisteille pyrkiviä palestiinalaisia.
– Israel käyttää GHF-järjestöä Gazan asukkaiden pakkosiirtämiseen, seuraamiseen ja tuhoamiseen, Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvainen sanoo.
Tämä juttu kertoo siitä, kuinka Israel on muuttanut humanitaarisen avun sodankäynnin välineeksi Gazassa.
Ruoka-apu hämäräperäisen järjestön käsissä
Israel on asettanut Gazan täyteen saartoon kaksi kertaa lokakuussa 2023 puhjenneen sodan aikana, viimeksi maaliskuun alusta toukokuun loppuun. Saartojen aikana Israel ei päästänyt Gazaan lainkaan avustuskuljetuksia.
Israel on estänyt humanitaarisen avun pääsyn Gazaan muun muassa painostaakseen äärijärjestö Hamasia vapauttamaan israelilaiset panttivangit. Lisäksi Israel on väittänyt, että suuri osa YK:n ja muiden järjestöjen avusta päätyisi Hamasille.
Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen sanoo, ettei avun päätymisestä Hamasille ole näyttöä.
– Olemme toimineet paikan päällä luotettavien paikallisten tahojen kanssa kymmeniä vuosia, Haaranen sanoo.
Toukokuussa Israel siirsi avustusjakeluvastuun laajasti kritisoidulle GHF:lle. Sen toiminta ei Haarasen mukaan noudata mitään humanitäärisen avun periaatteita.
Avun tulisi esimerkiksi olla riippumatonta.
Sanomalehti The New York Times kuitenkin selvitti toukokuussa, että GHF:llä on läheiset suhteet Israeliin. Lehden tietojen mukaan Israelin hallitusta lähellä olevat yrittäjät, upseerit ja hallintovirkailijat alkoivat suunnitella kansainvälisten avustusjärjestöjen syrjäyttämistä jo loppuvuonna 2023.
GHF:n toiminnassa on mukana yksityisiä turvallisuusyrityksiä, ja sen avustuspisteitä vartioivat Israelin sotilaat.
GHF:llä on koko Gazan alueella vain neljä avustuspistettä – kolme eteläisessä Rafahissa sekä yksi Gazan keskiosassa. Avun tarvitsijoita on satoja tuhansia, ja Haaretzin haastattelemien sotilaiden mukaan liian aikaisin jakelupisteelle saapuvia palestiinalaisia ammuttiin.
– Minun asemapaikassani ammuttiin joka päivä yhdestä viiteen ihmistä. Heitä kohdellaan vihamielisenä joukkona – ei joukkojenhallintatoimia, ei kyynelkaasua – ainoastaan suoraa tulitusta kaikella mahdollisella: raskailla konekivääreillä, kranaatinheittimillä, tykistöllä, Haaretzin haastattelema sotilas sanoo.
Sotilas lisää, etteivät avunhakijat olleet uhka armeijalle.
– En ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa tulitukseemme olisi vastattu. Ei siellä ollut vihollisia tai aseita.
Pelastakaa Lapset ry:n Anne Haarasen mukaan apujärjestöillä on kansainvälisen oikeuden mukaan velvollisuus taata, että avun noutaminen on turvallista. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on kiistänyt Haaretzin väitteet. Israelin armeija on avannut ampumatapauksista tutkinnan.
Luotien lisäksi Haaranen nostaa esiin myös toisen avunhakijoiden turvallisuutta uhkaavan seikan: Israel on sanonut, että se suunnittelee kasvojentunnistuksen ja muunlaisen seurannan käyttöönottoa avustuspisteillä. Tämä herättää erityistä huolta, sillä Israelin tiedetään käyttävän kasvojentunnistusta ihmisoikeuksia loukkaavalla tavalla esimerkiksi palestiinalaisten valvontaan miehittämällään Länsirannalla.
Israel pakkosiirtää palestiinalaisia
Israelin toiminnassa ei sinänsä ole mitään uutta, tutkija Antti Tarvainen sanoo.
Israel on saartanut Gazan kaistaa vuodesta 2007 alkaen. Se on siis halutessaan kyennyt rajoittamaan sähkön- ja vedenjakelua, avustuskuljetuksia ja ihmisten liikkumista Gazaan ja sieltä ulos ennenkin.
Nyt tämän työkalun käyttö on saanut entistä brutaalimpia muotoja.
Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) asetti marraskuussa 2024 Netanjahun ja Israelin entisen puolustusministerin Yoav Gallantin syytteeseen sotarikoksista, muun muassa nälän käyttämisestä sodankäynnin välineenä.
Avustusten jakelun keskittäminen Gazan eteläosaan on Tarvaisen mukaan viimeisin keino, jolla Israel saa tyhjennettyä alueen pohjoisosaa sen palestiinalaisista asukkaista.
Lisäksi GHF:llä on vielä yksi tarkoitus: propaganda. Israel liennyttää itseensä kohdistuvaa kansainvälistä painetta näyttämällä, että se huolehtii Gazan siviileistä sodan keskellä.
– Kansainvälinen yhteisö saa alibin, jonka nojalla sen ei tarvitse toimia Israelia vastaan. Samalla isossa kuvassa Israel jatkaa Gazan elinolojen systemaattista tuhoamista, Tarvainen sanoo.