Opetus- ja kulttuuriministeriön uusi, yliopistojen arviointiin käyttämä indikaattoripaketti on herättänyt kritiikkiä.
Ministeriö julkaisi viime vuonna indikaattoripaketin osana korkeakoulujen kanssa käytyjä sopimusneuvotteluja.
Yliopistojen kehitystä seurataan muun muassa sen mukaan, millaista liikkuvuutta ne saavat aikaan. Yksi ministeriön luomista mittareista arvioi, kuinka suuri osa valmistuneista maistereista sijoittuu Uudellemaalle.
Maakunnallisia tilastoja on seurattu aiemminkin, mutta nyt nimenomaan Uudellemaalle valmistuminen on nostettu osaksi indikaattoripakettia.
Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä kritisoi viime viikolla julkaistussa Suomen Kuvalehden kolumnissa, että yliopistot asetetaan tällä tavoin paremmuusjärjestykseen.
Määttä toteaa Ylelle, että indikaattorin esittelyn asiayhteys herättää kysymyksiä. Ministeriö esitteli indikaattorin osana yliopistojen tulossopimusneuvotteluja, joissa linjataan yliopistojen strategisesta rahoituksesta.
– On hiukan erikoinen viesti ministeriöltä, että yliopistojen kehittämisen kannalta vain sillä on merkitystä, kuinka paljon Uudellemaalle sijoitutaan tai kuinka paljon Uudeltamaalta tulee opiskelijoita yliopistoihin, Määttä sanoo.
Hänen mielestään olennaisempaa on mitata esimerkiksi sitä, kuinka paljon yliopisto palvelee sen lähialueita.
– Indikaattoreista puuttuu laajempi alueellinen näkökulma.
Hän kuitenkin painottaa, että Uusimaa-indikaattori sinällään ei vaikuta rahoitukseen.
Alueellisia tarkasteluja on ollut aina
Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa opiskelijoiden liikkuvuutta maakuntien välillä niin opiskelijan lähtiessä kuin valmistuessa, kertoo ministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Sirkku Linna.
Näin on Linnan mukaan toimittu aina. Uudessa indikaattoripaketissa alueellisia tarkasteluja on nyt vain pyritty esittämään yksinkertaisemmin.
Linnan mukaan Uusimaa on nostettu maakunnista esiin erikseen siksi, että siellä liikkuvuus on suurinta: lähes 50 prosenttia kaikista valmistuneista maistereista työllistyy Uudellemaalle. Ei siksi, että yliopistoja laitettaisiin tällä tavoin paremmuusjärjestykseen.
– Uudeltamaalta lähdetään useammin kuin muista maakunnista muualle Suomeen opiskelemaan. Kun tutkinto on suoritettu, moni siirtyy sen jälkeen töihin Uudellemaalle. Sen takia katsoimme, että tämä on yksi relevantti näkökulma.
Alla olevassa audiossa Sirkku Linna kertoo, että nyt esiin noussut indikaattori on luotu keskustelun pohjaksi eikä se esimerkiksi vaikuta yliopistojen rahoitukseen.
Oulusta lähdetään vähiten Uudellemaalle
Mittarin mukaan valmistuneita maistereita suuntaa Uudellemaalle vähiten Oulun yliopistosta, kaikkiaan vajaat 20 prosenttia.
Vastaavasti Tampereen, Itä-Suomen ja Lapin yliopistoista Uudellemaalle lähtee alle 30 prosenttia valmistuneista.
Oulun yliopiston koulutusvararehtori Mirja Illikainen näkee, että mittari kertoo yliopistojen alueellisesta vaikuttavuudesta, ei niiden paremmuudesta.
Illikaisen mukaan yliopistoja on tavanomaisesti arvioitu värikoodeilla hyvin ja huonosti menestyviin, mutta kyseisessä mittarissa tällaista määrittelyä ei ole käytetty. Siksikin Illikaisen mukaan mittarissa ei ole kyse paremmuusajattelusta.
– Yksinkertaista mittaria on varmasti vaikea kehittää. Itse ajattelen, että tämä toimii sellaisenaan aivan hyvin sen sijaan, että jokaiselle yliopistolle alettaisiin laskea erikseen omalle alueelleen työllistyneet.
Lapista muistutetaan valtakunnallisesta tehtävästä
Lapin yliopiston rehtorin Antti Syväjärven mielestä indikaattori ei ole järkevä, sillä yliopistoilla on valtakunnallinen koulutustehtävä.
Syväjärven mielestä indikaattori kertoo ristiriitaista viestiä.
– Kuin kyräilevää piirikunnallista seurantaa.
Mirja Illikaisen mukaan mittaria voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta: kuinka moni valmistuneista maistereista työllistyy muualle kuin Uudellemaalle.
Tällöin Oulun yliopistosta valmistuneista maistereista jopa 80 prosenttia työllistyy muualle Suomen maakuntiin, Lapin yliopistosta taas reilut 70 prosenttia.
– Oulun yliopiston vaikuttavuus tälle alueelle on hyvin merkittävä.