Kemiönsaaren kunta sai tiedon Söderlångvikin kartanon mailla olevasta luvattomasta kaatopaikasta jo kymmenen vuotta sitten, mutta asialle ei tehty mitään.
Yle kertoi eilen Söderlångvikin kartanon säilyttäneen jätteitä kartanon lähistöllä sijatsevalla metsäalueella vuosien ajan.
Ylen näkemän sähköpostin perusteella Kemiönsaaren ympäristötarkastaja Camilla Puraselle ilmoitettiin asiasta maaliskuussa 2015.
Vielä eilen maanantaina Puranen kertoi, ettei hän ole tiennyt luvattomasta kaatopaikasta.
Viestissä koordinaatit kaatopaikalle
Sähköpostissa ilmoittaja kertoo yksityiskohtaisesti alueelta löytyvästä rakennusjätteestä, kuten eristelevyistä, asbestista, öljytynnyreistä, autonrenkaista ja muovijätteestä.
Viestin mukaan toiminta oli jo vuonna 2015 jatkunut vuosien ajan. Viestissä Puraselle kerrottiin paikan koordinaatit, jotka osoittavat aivan kaatopaikan tuntumaan.
Alla olevat, Ylelle lähetetyt kuvat on ilmoittajan mukaan otettu Söderlångvikissa vuonna 2015. Tiedossa ei ole, lähetettiinkö kuvia kunnalle.
Puranen myöntää nyt Ylelle saaneensa sähköpostin luvattomasta kaatopaikasta. Vielä eilen hän ei omien sanojensa mukaan muistanut asiaa.
– Kyllä sellainen viesti on tullut. En tiedä miksi en ole millään tapaa siihen vastannut. Tavallisesti vastaan ilmoituksiin ainakin, että kiitos tiedosta, Puranen sanoo.
Puranen ei muista asiaa tarkkaan, mutta arvelee etsineensä koordinaattien osoittamaa paikkaa kymmenen vuotta sitten löytämättä sitä. Viestin koordinaatit vievät noin sadan metrin päähän kaatopaikasta.
Puranen kertoo Ylelle käyneensä kaatopaikalla ensimmäistä kertaa tänään tiistaina. Hänen mukaansa aluetta on eilisen jälkeen ehditty jo siivoamaan.
Hän ei ota kantaa siihen, aiheutuuko kartanolle jätteiden käsittelystä seuraamuksia.
– Täytyy katsoa, kun maan pinta saadaan puhdistettua. Täytyy kaivaa ja selvittää, onko maan alla jotakin, Puranen sanoo.
Lounais-Suomen poliisin viestinnästä kerrotaan, ettei luvattomasta kaatopaikasta ole tehty ilmoitusta.
Väliaikaisvarastointia tehty vuosia
Söderlångvikin kartanon toimitusjohtaja Annika Jansson kertoi Ylelle maanantaina, että jätealuetta on käytetty jopa 20 vuoden ajan kartanon jätteiden väliaikaiseen säilytykseen. Sieltä jätettä on Janssonin mukaan viety eteenpäin kaatopaikalle.
Kaatopaikalla on silti paljon viitteitä siitä, että ainakin osa jätteistä on ollut siellä jo vuosia.
Alueen kiinteistön omistaa ruotsinkielinen Konstsamfundet-säätiö, joka vastaa Söderlångvikin kartanon toiminnasta. Muun muassa elokuva- ja kuvataidetta rahoittavan säätiön perusti vuonna 1940 suomenruotsalainen liikemies ja taidemesenaatti Amos Anderson.
Konstsamfundet omistaa muun muassa Amos Rex -taidemuseon ja Lasipalatsin korttelin Helsingissä. Lisäksi säätiö on sanomalehti Hufvudstadsbladetin merkittävä omistaja.
Kartano kertoo verkkosivuillaan, että ympäristö- ja vastuullisuusajattelu ovat olennainen osa sen toimintaa.
Kunnan 10 vuotta sitten saamasta sähköpostista kertoi ensimmäisenä Svenska Yle.