Oululainen asuntoyhtiö päätyi oikeudenkäyntiin, josta sille jäi käteen tappio ja iso lasku.
Kiistan syy on mielenterveyskuntoutujien hoivayksikkö, josta ei ollut sovittu taloyhtiön kanssa.
Yhtiö katsoi toiminnan rikkovan yhtiöjärjestystä olennaisesti ja aiheuttavan talossa monenlaisia häiriöitä ja levottomuutta.
Taloyhtiö päätti ottaa haltuunsa hoivayksikön huoneistoja, mutta haltuunotto meni kumoon käräjillä.
Erityisasunnoista on kiistelty muuallakin. Niitä on perustettu viime vuosina tavallisiin taloyhtiöihin ympäri maata.
Lähes kymmenpäinen henkilökunta
Oululaisen taloyhtiön erityisasunnot perusti sote-yhtiö Provesta, josta tuli myöhemmin osa terveysjätti Mehiläistä.
Provesta on vuokrannut huoneistoja itselleen ja edelleenvuokrannut niitä asiakkailleen. Kyse on hyvinvointialueen tilaamasta asumispalvelusta.
Talo valmistui vuonna 2017. Hoivayksikkö aloitti siinä saman tien. Huoneistojen haltuunoton kumonnut käräjätuomio annettiin vuonna 2023.
Nyt talon 70 asunnosta 21 on mielenterveyskuntoutujien asiakaspaikkoina.
Talossa työskentelee yhteensä lähes kymmenpäinen henkilökunta: esihenkilö, lähihoitajia, sosionomi ja sairaanhoitaja. Kaikki eivät tee työtä samaan aikaan.
Talosta löytyy myös Provestan toimisto ja yhteistila.
Talon asukas Ritva Honka ymmärtää, että erityisasuntoja tarvitaan. Hänen mielestään näin isosta yksiköstä tulisi kuitenkin kertoa asunnon ostajalle ennen kauppoja.
Paljon erityisasuntoja useissa taloissa
Yle tutki Oulun seudulta neljää taloyhtiötä, joista Provesta on vuokrannut huoneistoja erityisasunnoiksi.
Yle perehtyi viranomaisten asiakirjoihin ja Provestan omavalvontasuunnitelmiin. Lisäksi tehtiin paljon haastatteluja.
Yle tavoitti Ritva Hongan lisäksi osakkaita myös muista taloista, joissa Provesta toimii.
Ritva Honka on ihmetellyt erityisasuntojen määrää. Kolmessa taloyhtiössä Provestan asiakaspaikkoja oli kesällä noin 30 prosenttia asunnoista.
Se on rajusti enemmän kuin esimerkiksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAN asettama 10 prosentin raja erityisryhmien asunnoille.
Ehto ei koske Provestaa.
Johtaja Mervi Elfing Provestan taustalla olevasta Mehiläisestä sysää vastuuta kunnille, hyvinvointialueille ja valvovalle viranomaiselle eli aluehallintovirastolle (avi), jotka hänen mielestään ovat voineet vaikuttaa yksikköjen mitoitukseen.
Pohjois-Suomen avi kuitenkin sanoo, että se ei puutu erityisasuntojen määriin taloyhtiöissä.
Pohjois-Suomen hyvinvointialue Pohteen toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka toteaa, että Pohde ei ota kantaa erityisasuntojen osuuksiin taloyhtiöissä.
Neljän talon takana sama rakennusyhtiö
Ylen tutkimilla neljällä taloyhtiöllä on muutakin yhteistä kuin Provesta. Ne on rakentanut sama yhtiö, oululainen Rakennusteho noin kymmenen vuotta sitten.
Ainakin kolmessa talossa sote-toiminta alkoi pian talon valmistuttua.
Ritva Honka ei tunne omasta talostaan ketään asukasta, joka olisi saanut tiedon hoivayksiköstä tehdessään asuntokaupat rakennusaikana.
Rakennustehon toimitusjohtaja Jaakko Moilanen kertoo sähköpostitse, että yhtiö on noudattanut tiedonantovelvoitteita eikä se itsekään tiennyt Provestan mahdollisista liiketoimintasuunnitelmista, kun asuntoja myytiin rakennusaikana.
Moilasen mukaan Rakennusteho ei ole Provestan kanssa sopimussuhteessa.
Rakennusteho toteaa, että se ei voi vaikuttaa siihen, kenelle asuntojen ostajat vuokraavat huoneistojaan.
Harri Talman oli Provestan toimitusjohtaja vuoteen 2019 asti, jolloin yritys siirtyi osaksi Mehiläistä yrityskaupan myötä.
Hänen mukaansa Provesta vuokrasi asuntoja taloista, joista niitä oli riittävästi saatavilla. Talman sanoo, että Provestalla ei ollut velvoitteita eikä edes mahdollisuuksia tiedottaa asunnon ostajille erityisasumisesta.
Häiriöt vähentyneet
Ylen tavoittamien asukkaiden ja taloyhtiöiden hallitusten mukaan häiriöitä on saatu vähennettyä tai poistettua taloista, joissa Provesta toimii.
Mervi Elfving Mehiläisestä sanoo, että kuntoutujia leimataan herkästi ilman syytäkin eivätkä he tarvitse laitospalveluja.
Kuntoutujia koskevat samat säännöt kuin muitakin asukkaita.
– Ihmiset asuvat itsenäisesti omissa kodeissaan ja päättävät itse tarjottavien palveluiden vastaanottamisesta, sanoo Elfving.
Nykyään Provesta pyytää taloyhtiön luvan, jos hoivayksikköön tulee yhteistiloja.
Kiinteistöliitto haluaisi kattavamman sääntelyn
Kiinteistöliiton mukaan laajojen hoivayksikköjen perustaminen tavallisiin taloyhtiöihin on uusi ilmiö. Liiton mielestä lainsäädäntö ei vastaa kattavasti niihin liittyviin kysymyksiin.
Liiton lakineuvontaan tulee vuosittain kymmeniä jäsentaloyhtiöiden yhteydenottoja erityisasumiseen liittyvistä huolista ja kysymyksistä.
Ylen hyvinvointialueille tekemän kyselyn perusteella tavallisissa taloyhtiöissä on lähes 5 000 erityisasuntoa. Pääosa niistä on Helsingissä.
Kysely koski sosiaalihuoltolain mukaista asumista.
Ylen tavoittamat asukkaat sanoivat hyväksyvänsä sen, että tukea tarvitseville ihmisille järjestetään erityisasuntoja.
Heidän kritiikkinsä kärki kohdistui kuntoutujien sijasta enemmänkin siihen, kuinka erityisasuntoja perustetaan ja miten asiasta tiedotetaan asuntojen ostajille.
Erityisasumista ei tietenkään aina koeta ongelmaksi, ja valituksia syntyy myös tavanomaisesta asumisesta.
Taloyhtiön voi olla kuitenkin vaikea päästä erityisasunnoista eroon halutessaan. Ritva Hongan talon kohdalla oikeus totesi, että erityisasuminen ei rikkonut olennaisesti huoneistojen käyttötarkoitusta.
Rakennusvalvonta puuttui kuitenkin peliin.
Vuonna 2024 se katsoi, että Hongan talossa sijaitseva Provestan toimisto rikkoo kaavaa ja rakennuslupaa, koska toimisto nivoutuu ympärivuorokautiseen palveluasumiseen.
Taloyhtiö suhtautuu nykyään aiempaa suotuisammin erityisasumiseen.
Taloyhtiö päätti kesällä hakea poikkeamislupaa toimistolle, jota Provesta käyttää asumispalvelujen tukikohtana.
Kaupunki ei ole tehnyt vielä luvasta päätöstä.