DNA-tutkimukset paljastavat: Rajan tuntumassa liikkuu aiempaa enemmän koirasusia

Koirasusien määrää on haastava selvittää, sillä ne saattavat puikkelehtia Venäjän rajan molemmin puolin.

Suden ulostetta näytepussissa. Mittanauha vieressä näyttää ulosteen kooksi noin 10 senttiä.
Koirasusien määrä on noussut osittain siksi, että niitä on aiempaa enemmän mutta myös siksi, että niitä tunnistetaan aiempaa enemmän ulostenäytteistä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Luonnonvarakeskuksen (Luke) DNA-tutkimukset paljastavat, että koirasusia liikkuu Suomessa merkittävästi aiempia vuosia enemmän.

Näyte otetaan eläimen ulosteesta, jonka DNA:sta puolestaan selviää, onko kyseessä susi vai koirasusi. Näytteet on otettu viime talven ja tämän kevään aikana.

DNA-seurannassa tunnistettiin 12 eri koirasutta. Luvussa ovat mukana myös kuolleiden yksilöiden kudosnäytteet. Osa yksilöistä on tuttuja aikaisemmilta keräyskausilta.

Määrä on moninkertainen aiempiin seurantoihin verrattuna: Tutkimuskaudella 2021-2022 tunnistettiin vain kaksi koirasutta, kaudella 2022-2023 puolestaan tunnistettiin kahdeksan yksilöä ja kaudella 2023-2024 kolme yksilöä.

Näitä kausia ennen Suomessa oli havaittu vain yksittäisiä koirasusia.

Suden ulostetta kerättynä näytemuovipussiin, jota pitelee käsi.
Suden kannanseurantaan liittyvässä ulostenäytekeräyksessä selvitetään suden DNA. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Aiempaa enemmän näytteitä ja koirasusia

Kasvun takana on osittain se, että erityisesti Kaakkois-Suomessa DNA-näytteitä on kerätty kaudella 2024-2025 huomattavasti enemmän kuin edellisvuosina. Näin kertoo Luken erikoistutkija Mia Valtonen.

– Näytekeräystä on tehostettu aiempien vuosien koirasusihavaintojen takia. On kuitenkin todennäköistä, että myös koirasusien lukumäärä on kasvanut, Valtonen vahvistaa.

Hän muistuttaa, että koirasusien määrä on poikkeuksellisen vaikea selvittää, koska Kaakkois-Suomen koirasudet liikkuvat itärajan yli kumpaankin suuntaan, eivätkä tutkijat tiedä, mitä Venäjän puolella tapahtuu.

– Selvää kuitenkin on, että viime vuosina tavatut koirasudet ovat alun perin peräisin Venäjän puolelta, Valtonen sanoo.

Koirasusi Kuusamon suurpetokeskuksessa.
Koirasusi on luokiteltu Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi. Tämä koirasusi on kuvattu Kuusamon suurpetokeskuksessa. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Näytekeruu jatkuu

Koirasusi on luokiteltu Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi.

Mia Valtonen uskoo, että koirasudet pystytään vielä poistamaan Suomen luonnosta.

– Useimmat näistä koirasusista on havaittu Kaakkois-Suomessa, eli voidaan vielä puhua paikallisesta ongelmasta, Valtonen sanoo.

Suden DNA-näytekeruu jatkuu Suomessa kuten aiempinakin vuosina, ja se kattaa suden vakiintuneet reviirialueet. Myös alueilla, joilta on aiempia koirasusihavaintoja tai joilla epäillään olevan koirasusia, kerätään näytteitä koirasusien tunnistamiseksi.

Metsästäjäliitto maksaa suden ja koirasuden ulostenäytteestä palkkion.

Ulostenäytteiden avulla pyritään selvittämään susien määrää Suomessa sekä löytämään koirasudet oikeiden susien joukosta.