Keski-Suomen hyvinvointi­alueen rahat eivät millään riitä – kysymys johdon luottamuksesta on poliitikoille liian jyrkkä

Useat aluevaltuutetut ovat arvostelleet hyvinvointi­alueen johtoa ja johtamista mielipide­kirjoituksissa. Hyvinvointialue­johtaja Jan Tollet sanoo ymmärtävänsä kritiikin ja huolen.

Jan Tollet istuu työhuoneessaan ja miettii.
Jan Tollet valittiin Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäiseksi hyvinvointialuejohtajaksi kesällä 2022. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Keski-Suomen aluevaltuuston poliittiset ryhmät eivät vaadi hyvinvointialueen johtajaa tai muuta virkamiesjohtoa tilille alueen surkeasta taloustilanteesta, selviää Ylen kyselystä.

Keski-Suomen hyvinvointialueen talous on hyvinvointialueiden heikoin ja se on otettu kahden muun alueen kanssa valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn. Edessä on todennäköisesti esimerkiksi palveluverkon karsiminen.

Ylen kyselyssä yksikään aluevaltuustoryhmien puheenjohtajista ei ilmaise ryhmänsä epäluottamusta hyvinvointialuejohtajaa tai ylintä johtoa kohtaan.

Kuitenkin vain vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit vastasivat kyselyssä ”kyllä” eli, että johto nauttii ryhmän luottamusta.

Toimi Kankaanniemi (ps.) toteaa, että perussuomalaisten uusi valtuustoryhmä paneutuu alueen ongelmiin ja ratkaisuihin vasta kesätauon jälkeen.

– Velat eivät muutu saataviksi johtoa vaihtamalla, mutta asioiden hoito on ollut löperöä. Esimerkiksi liikkuvia palveluja ei ole toteutettu niin kuin olisi voitu. Tehdyt päätökset pitää viedä toteutukseen, siinä on ollut iso puute, sanoo Kankaanniemi.

Mielipidekirjoituksissa suomitaan johtoa

Useat aluevaltuutetut ovat arvostelleet hyvinvointialueen johtoa ja johtamista mielipidekirjoituksissa.

Suurimman, keskustan aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja, Äänekosken kokenut kuntapäättäjä Leila Lindell (kesk.) kysyi kesäkuussa Keskisuomalaisessa, onko nykyjohto kykenevä ratkaisemaan tilanteen.

– Nyt tarvitaan rohkeutta katsoa peiliin ja arvioida, tehtiinkö johtajavalinnassa perustavanlaatuinen virhe, hän toteaa mielipidekirjoituksessa.

Ryhmän puheenjohtaja Jouko Nykänen toteaa Ylelle, että kyse on Lindellin henkilökohtaisesta mielipiteestä, ei keskustan ryhmän kannasta.

Muistakin puolueista on tullut kritiikkiä aluejohdolle.

Esimerkiksi vihreiden Elma Hyöky ja Meri Lumela toivoivat 24. kesäkuuta mielipidekirjoituksessaan Keskisuomalaisessa suunnanmuutosta johtamiseen ja toimintakulttuuriin. Hyöky on aluehallituksessa, Lumela valtuustoryhmänsä puheenjohtaja.

Toiveissa ajantasaiset tiedot ja aktiivisempi ote

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mukaan hyvinvointialueen ylin johto nauttii valtuutettujen luottamusta, mutta ryhmä ei ole tyytyväinen tapaan, jolla hyvinvointialuetta johdetaan.

Matleena Käpin (vas.) mielestä poliittisen ja viranhaltijajohdon työnjako on ollut epätasapainossa.

– Edellytämme hyvinvointialueen johtajalta vahvempaa roolia johtajana sekä vahvempaa yhteistyötä valtuuston kanssa, Käppi muotoilee.

Käppi kuvailee, että poliittinen ohjaus on ollut päämäärätöntä ja sekavaa, eikä aluevaltuustolla ole ollut syvällistä tietoa päätettävistä asioista riittävän aikaisin.

– Poliittisten ryhmien yhteistyötä ja tiedonkulkua tulisi parantaa. Päättäjien ajattelu keskittyy edelleen liikaa kuntapohjaiseen edunvalvontaan, Käppi kertoo.

Kristillisdemokraattien ryhmän puheenjohtaja vastaa kyselyssä, että hyvinvointialueen ylin johto nauttii pääosin ryhmän luottamusta.

– Ylimmältä johdolta toivomme jonkin verran aktiivisempaa otetta asioihin tarttumisessa ja henkilöstön kuulemisessa, Marika Visakorpi-Kemppainen (kd.) kuvailee.

Kyllä tai ei -asetelma ei innosta

Keskustan, SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden aluevaltuustoryhmien puheenjohtajat eivät halua ottaa johdon luottamukseen kantaa kyllä tai ei -akselilla.

Jouko Nykäsen (kesk.) mukaan kyllä tai ei -kysymyksiin ei ole korrektia vastata henkilöiden osalta, vaan luottamuskeskustelut tulee käydä asianosaisten kanssa.

Myös Nykäsen mielestä hyvinvointialueen johtamisessa on parantamisen varaa.

Nykänen arvostelee johtoa siitä, että omalääkäri- ja ammatinharjoittajamallien käyttöönotto on kestänyt liian pitkään, eikä toimintaa ole tehostettu niin nopeasti kuin olisi ollut tarve.

Juha Hyötyläinen (sd.) viestittää sähköpostitse Ylelle, että kysely luottamuksesta tuli lomien vuoksi huonoon aikaan.

Hyötyläinen sanoo, että kriisin keskellä on helppo etsiä syyllisiä. Pelkkä paikallinen syyllisten etsintä sivuuttaa Hyötyläisen mielestä sen, että hallituksen päätökset ovat kiristäneen alueen taloudellista liikkumavaraa entisestään.

Toiminnassa ja taloudessa yhteensovittamista

Karoliina Saraste (kok.) kuvailee sähköpostiviestissään, että nyt pitäisi panostaa sekä luottamushenkilö- että virkajohdon ja päättäjien yhteistyöhön, eikä lähteä syyttelemään ketään epäluottamuksesta tai kohdistamaan kritiikkiä vain virkajohtoon.

Vihreiden aluevaltuustoryhmä näkee johtamiseen kilpistyviä ongelmia.

– Johtamiseen ja palveluihin liittyvät käytänteet vaihtelevat toimialalta ja palveluista toiseen liian paljon, eikä kokonaisuutta hallitse kukaan. Organisaatiotasoja ja johtajia on aivan liikaa, kuvailee Meri Lumela (vihr.).

Lumelan mielestä valtuutetut eivät voi odottaa, että joku muu ratkaisee tilanteen.

– Valtuustotyön haaste on, kykenemmekö me valtuutetut tarkastelemaan kehittämisen mahdollisuuksia kuntarajojen sijaan alueellisesti, Lumela toteaa.

Näin hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet vastaa arvosteluun
Jan Tolletia haastattelee Riikka Niutanen.

Tollet: Olen saanut palautetta

Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet myöntää, että esimerkiksi tiedonkulussa ja viestimisessä on parantamisen varaa. Hän myös ymmärtää johtamiseen kohdistuvan kritiikin ja huolen.

Tollet sanoo ottaneensa johtajana aiempaa akiivisemman roolin ja tavanneensa esimerkiksi aluevaltuustoryhmien puheenjohtajia ja käyneensä heidän kanssaan läpi isoja ajankohtaisia asioita, kuten diagnoosiselvitystyötä, joka liittyy rahoitukseen.

– Herkällä korvalla kuuntelin ryhmille tärkeitä evästyksiä. Myös syksylle on kalenteroitu kahdenkeskisiä tapaamisia valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa.

Tollet sanoo, että tiedolla johtaminen ja raportointi on ollut heikkoa eli sitä, missä mennään, on hahmotettu jälkijättöisesti.

Omalääkäri- ja ammatinharjoittajamalli etenevät Tolletin mukaan suunnitellusti.

Tollet sanoo, ettei hän usko mikromanageeraukseen. Termillä tarkoitetaan yleensä työn liiallista kontrollointia, jossa esihenkilö haluaa tarkastaa lähes kaikki työntekijän tekemät tehtävät, tuotokset ja päätökset.

– Ainahan on parannettavaa. Tämä tunnistetaan ja evästyksiä on otettu vastaan. Vaikeina aikoina johtajan pitää ilman muuta tulla lähemmäs päivän arkea.

Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan hyvinvointialueen huonolle taloudelliselle tilanteelle on useita syitä.

Video: Jussi Lindroos / Yle, Jarkko Riikonen / Yle