Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue arvioivat hyvinvointialueen taloudellisia sekä palvelujen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä selvitä tehtävistään.
Lapin aluevaltuuston puheenjohtajalle Johanna Ojala-Niemelälle (sd.) arviointimenettelyyn joutuminen ei tullut yllätyksenä. Ojala-Niemelän mukaan rahoituslaskelma ei kohdellut aluetta alunperinkään hyvin eikä Lapin erityispiirteitä ole huomioitu.
– Sairaiden hoidostahan nämä alijäämät ovat syntyneet. Ennakkotieto kuitenkin on, että alijäämien kattamisaikaa tultaisiin pidentämään alueille, jotka joutuvat arviointimenettelyyn.
Ojala-Niemelän mukaan säästöjä olisi helpompi tehdä hallitummin, jos aikaa pidennetään. Nyt aikataulupaine on liian kova.
Etelän säästökeinot eivät toimi Lapissa
Arviointimenettelyä varten valtiovarainministeriö asettaa arviointiryhmän. Se tekee ehdotukset toimista, joilla turvataan sekä sote- ja pelastustoimen palvelujen järjestäminen että hyvinvointialueen talous.
– Uskon, että prosessin lähtiessä käyntiin meilläkin on mahdollisuus tulla kuulluksi ja tätä asiaa käydään huolella läpi, Ojala-Niemelä sanoo.
Lapin hyvinvointialueelle sekä kahdelle muulle erityistarkkailuun joutuvalle hyvinvointialueelle, Itä-Uusimaalle ja Keski-Suomelle, menettely voi tarkoittaa jopa uusia aluejakoja.
Ojala-Niemelän mukaan Etelä-Suomen säästökeinot eivät toimisi Lapissa pitkien välimatkojen vuoksi.
– Terveyspisteitä ja terveysasemia on lakkautettu etelässä sieltä täältä ja niitä yhdistellään. Meillä ei voida Kemijärveltä tai Sodankylästä tai Inarista lopettaa mitään, sillä silloin välimatkat muodostuisivat ihmisille kohtuuttomiksi.
Jos aluejakoja jouduttaisiin katsomaan uudestaan, jauhautuisi Lappi hänen mukaansa kuin myllynkiven rattaisiin.
– Meillä on jo tällä hetkellä Simosta Utsjoelle 700 kilometriä etäisyyttä, ja jos Lappi ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue laitettaisiin vielä yhteen, niin siinä päätöksenteko etääntyy ja kärsisi myös paikallistuntemus.
Ojala-Niemelä toteaa, että jos pohjoiset hyvinvointialueet yhdistettäisiin, uusi hyvinvointialue kattaisi kolmanneksen koko maan pinta-alasta.
Yle ei tavoittanut Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelaa.
Keski-Suomi: Säästöjä lastensuojelusta
Myöskään Keski-Suomessa arviointimenettelyyn joutuminen ei yllättänyt. Hyvinvointialueen aluevaltuuston tuore puheenjohtaja Tony Melville (sd.) kertoo, ettei päätös ollut yllätys, koska alijäämä on jo paisunut niin suureksi.
Keski-Suomessa taloustilanne on hyvinvointialueista heikoin. Edessä onkin Melvillen mukaan todennäköisesti lisää säästöjä ja leikkauksia.
– Tilanne on vakava, mutta ei tarkoita välttämättä, että hyvinvointialueen itsenäisyys olisi uhattu. Vaatisi aika paljon, että itsenäisyys kyseenalaistettaisiin. Meidän on pakko keksiä ratkaisuja.
Melville toteaa, että lisäsäästöjä on mahdollista löytää, mutta koko alijäämän umpeen kurominen ensi vuoden loppuun mennessä on melko mahdoton tehtävä. Nyt pitää hänen mukaansa tarkastella, miten Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelut eroavat muiden alueiden palvelutasosta.
– Esimerkiksi erikoissairaanhoidosta ei ole oikeastaan säästettävissä, mutta sosiaalipalvelujen puolella, kuten lastensuojelusta on pakko keksiä lisäsäästöjä. Valitettavasti kustannukset ylittävät valtakunnallisen normin myös vanhuspalveluissa.
Melvillen mukaan edellinen aluevaltuusto olisi voinut löytää enemmän säästöjä esimerkiksi palveluverkkoa karsimalla.
– Ymmärrän ihan hyvin, että pienillä paikkakunnilla asuvat keskisuomalaiset eivät halunneet luopua kaikista lähipalveluista. Prosessi on kesken ja joudumme varmasti harventamaan meidän palveluverkkoa.
Yle ei ole tavoittanut Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletia. Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.) ei halunnut kommentoida asiaa.