Woltin lähetit jatkavat ateriapussukoiden kuljetusta entiseen tapaan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä huolimatta. KHO linjasi toukokuussa vuosien oikeuskiistan päätteeksi, että lähetit ovat alisteisen asemansa vuoksi tosiasiassa työsuhteessa eivätkä yrittäjiä, joina Wolt heitä pitää.
Wolt ei ole vielä kertonut, miten se aikoo muuttaa toimintaansa.
Kysymys on kohtalokas nigerialaiselle Godfreylle, joka on hakenut oleskelulupaa nimenomaan Wolt-yrittäjänä. Yle ei julkaise haastateltavan oikeaa nimeä, koska hän pelkää julkisuudesta voivan olla haittaa oleskelulupansa käsittelylle.
– Nyt vain odotan ja olen huolissani siitä, mitä oikeuden päätöksestä seuraa lupahakemukseni kannalta.
Maahanmuuttovirasto on myöntänyt vuosittain noin 300 sellaista yrittäjän oleskelulupaa, joka perustuu lähettityöhön. Useilla kymmenillä heistä on ollut sopimus pelkästään Woltin kanssa.
KHO:n päätöksen jälkeen yrittäjän oleskelulupaa ei enää voi saada pelkän Wolt-sopimuksen perusteella.
– Jos ei kerran ole yrittäjä, ei voi saada myöskään yrittäjän oleskelulupaa. Hakijan pitää esittää lisäksi muita suunnitelmia, sanoo elinkeinoyksikön päällikkö Kari Koivisto Uudenmaan ely-keskuksesta.
Uudet yrityssuunnitelmat on keksittävä pikavauhtia
Uudenmaan elyn tehtävä on arvioida yrittäjän oleskelulupaa hakeneiden yritystoiminnan edellytyksiä. Elyn osapäätös ohjaa Migrin lupapäätöstä.
Godfrey näyttääkin tuttunsa saamaa kirjettä elyltä. Kirjeessä todetaan, ettei Wolt-lähettinä toimimista enää KHO:n ratkaisun jälkeen katsota oleskeluluvan mahdollistavaksi yritystoiminnaksi. Hakijaa kehotetaan joko vetämään hakemuksensa pois tai esittämään muita liiketoimintasuunnitelmia.
Yksikön päällikkö Kari Koivisto sanoo, että elyn on huomioitava KHO:n päätös. Toisaalta hän kuitenkin toteaa elyn olevan odottavalla kannalla sen suhteen, miten Wolt ja aluehallintovirasto KHO:n päätökseen reagoivat. Koko oikeusprosessi alkoi avin päätöksestä.
Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, ettei se oli vielä antanut kielteisiä lupapäätöksiä toukokuun lopussa tulleen KHO:n linjauksen vuoksi.
Tekoälyinsinöörille ei löytynyt edes harjoittelupaikkaa
Godfreylle ruokalähettinä toimiminen on vain välivaihe, tai niin hän ainakin toivoo. Viime vuosina hän on kiikuttanut ruokalähetyksiä sen, mitä on datainsinöörin opinnoilta ehtinyt.
Nyt taskussa on hyvin arvosanoin suoritettu, tuore ammattikorkeakoulututkinto. Valmistuminen tarkoitti opiskelijan oleskeluluvan päättymistä.
Englanninkielinen koulutusohjelma sisälsi koneoppimista ja tekoälyä eli juuri sellaista osaamista, jolle arvelisi olevan huutava kysyntä. Tekoälyn käyttöä pidetään Euroopan kilpailukyvylle ratkaisevan tärkeänä.
– Ajattelin, että kun saan tällaiset opinnot suoritettua, työpaikan löytäminen on helppoa kuin mikä.
Tosiasiassa hän ei saanut edes pakollista harjoittelupaikkaa, vaikka lähetti kertomansa mukaan toistakymmentä hakemusta. Harjoittelu järjestyi lopulta koulun laboratoriosta.
Nyt mies on listannut erinäisiä ohjelmistoja, joiden käyttöä hänen pitää petrata. Godfrey on päätellyt, että koulussa opittu ei riitä, niin hyvää kuin opetus hänen mielestään olikin.
– Optimoin taitojani ja kehitän itseäni, jotta olen valmis sitten kun työmahdollisuus avautuu.
Kuka pääsee valittujen joukkoon ?
Godfrey ei aio missään nimessä antaa periksi, vaan jatkaa vimmaista työhakemusten lähettämistä. Erityisesti työ data-analytiikan parissa kiinnostaa.
Tulevaisuus on kuitenkin sankan sumun peitossa ja mieli täynnä kysymyksiä. Ne liittyvät niin toimeentuloon kuin siihen, voiko hän jäädä Suomeen.
Jos yrittäjän oleskelulupahakemus hylätään, voisi hän hakea työntekijän oleskelulupaa, mikäli Wolt alkaa ylipäätään tehdä työsopimuksia ja Godfrey sattuisi sellaisen saamaan. Mies pelkää, että monelta lähetiltä loppuvat työt kokonaan, jos Wolt alkaa maksaa sairausvakuutuksia ja eläkkeitä.
– Pelkäämme, että vain osalle riittää työtä etkä tiedä, oletko itse siinä joukossa vai et.
Wolt ei ole kertonut, aikooko se palkata lähettejä työntekijöiksi. Yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Koski toteaa Ylelle, että yhtiö käy yhä läpi KHO:n päätöstä. Wolt on pahoillaan oleskelulupia koskevasta viranomaistulkinnasta.
– Maassa, jossa monen maahanmuuttajan on vaikea löytää työtä, tämä on mielestämme surullinen tulkinta, Koski sanoo.
Godfrey on laskenut sen varaan, että voisi ansaita Wolt-yrittäjänä yli 3 000 euroa kuussa, kunnes koulutusta vastaava työ löytyy.
Suomen hallitus ei katsele missään tapauksessa työnhakua kovin pitkään. Godfrey aprikoi, tuoko Suomessa suoritettu tutkinto joustoa vai passitetaanko tekoälyinsinöörikin maasta pois, jos työpaikkaa ei löydy kolmessa kuukaudessa.