Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt useista työmarkkinauudistuksista tällä hallituskaudella, mutta kone näyttää nyt hieman yskivän.
Hallitus sopi ohjelmassaan, että lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 14 päivästä seitsemään päivään ja takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 työntekijän yrityksiltä.
Hallituksen tavoitteena oli, että näistä asioista ei voisi sopia toisin työehtoneuvotteluissa ja -sopimuksessa. Nyt hallitus on pakittanut tästä tavoitteesta.
Hallitus lähetti lausuntokierrokselle viime viikolla esityksen lomautusilmoitusajoista ja takaisinottovelvoitteesta. Esityksessä ei lue hallitusohjelman alkuperäistä kirjausta, jonka mukaan työntekijät eivät voisi saada itselleen parempia työehtoja neuvotteluissa kuin mitä laissa on määritelty.
Hallituksessa on esiintynyt paikoin tyytymättömyyttä, sillä useat palkansaajajärjestöt ovat saaneet neuvoteltua Orpon hallituksen muita työmarkkinauudistuksia pois työehtosopimuksista.
Esimerkiksi Teollisuusliitto sopi neuvotteluissa Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa, että yksittäisen työntekijän irtisanomiseen vaaditaan myös jatkossa asiallisen syyn lisäksi painava syy.
Orpon hallitus on pyrkinyt irtisanomisen helpottamisella laskemaan varsinkin pienille yrityksille rimaa palkata uusia työntekijöitä.
Taustalla kansainväliset sopimukset
Yle on nähnyt työ- ja elinkeinoministeriön muistion, jonka pohjalta uutta lomautusaikaa ja takaisinottovelvoitetta on arvioitu. Työ- ja elinkeinoministeriön muistiossa käydään läpi useita syitä, miksi hallitusohjelman muotoilu ei ole mennyt sellaisenaan läpi esitykseen.
Muistion mukaan lait olisivat ristiriidassa kansainvälisen sääntelyn ja sopimusten kanssa. Ministeriön luupin alla ovat erityisesti Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimus ja Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirja.
Tarkastelussa korostuu se, että palkansaajajärjestöillä pitäisi olla oikeus pyrkiä parantamaan jäsenistönsä oloja. Hallituksen esittämät kohdat estäisivät palkansaajia käyttämästä tätä oikeutta.
– Kaikkien työsuhteen ehtoihin ja järjestöjen välisiin suhteisiin liittyvien asioiden tulee voida olla neuvottelujen kohteena, muistiossa kirjoitetaan.
Ministeriön muistiossa todetaan, että suomalaisesta työlainsäädännöstä löytyy hyvin vähän kohtia, joita ei saa työehtosopimuksella ylittää.
Kirjauksessa myös todetaan, että hallitusohjelman kirjaus on poikkeuksellinen suhteessa ”edullisemmuusperiaatteen” kanssa. Periaatteen mukaan lakia yleensä tulkitaan työntekijän eduksi.
Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt tyytymättömiä
Hallituksen lausuntokierrokselle lähetetty esitys ei ollut yksimielinen. Vastalauseen lakipakettiin jättivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT, Suomen Yrittäjät sekä palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava.
EK:n, KT:n ja Suomen Yrittäjien mukaan uudistus jää vajaaksi suhteessa hallitusohjelman kirjaukseen. EK on myös eri mieltä ministeriön kanssa ristiriidasta kansainvälisten sopimusten kanssa.
– Missään näistä kansainvälisistä sopimuksista ei kuitenkaan tosiasiassa kielletä enimmäispakottavaa lainsäädäntöä, EK:n ja KT:n eriävässä mielipiteessä sanotaan.
Palkansaajien etujärjestöt ovat tyytyväisiä siihen, että työehtosopimusneuvotteluissa voi sopia takaisinottovelvoitteesta ja lomautuksista lainsäädäntöä paremmista kirjauksista työntekijöille.
Sen sijaan työntekijäjärjestöt eivät ole tyytyväisiä, että ehtoja ylipäätään tiukennetaan lainsäädännössä.