Suomalaisten eläkemiljardien sijoittaminen saa eläkeuudistuksen myötä uudet säännöt. Suunta on selvä: sijoitusriskiä otetaan lisää.
Toiveena on, että muutos toisi eläkejärjestelmään lisää rahaa ilman, että palkansaajien tai työnantajien eläkemaksuja nostetaan.
Tällä hetkellä eläkerahastojen varoista voidaan sijoittaa osakkeisiin korkeintaan 65 prosenttia. Uudet säännöt antavat mahdollisuuden lisätä osakeriskiä jopa 85 prosenttiin.
Näin suurta eläkerahastolla otettavaa osakeriskiä ei juuri muualta maailmasta löydy.
– Suomi tulee olemaan poikkeuksellisen paljon osakesijoituksia painottava. Me olemme tuottohakuinen eläkejärjestelmä, työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto analysoi.
Myös Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto arvioi, että Suomen eläkevarojen sijoitusriski nousee Euroopan ja maailman huipputasolle.
Eläkeyhtiöiden ei ole pakko kasvattaa osakeriskiään sallittuun ylärajaan saakka.
Nykyisin osakkeissa on hiukan vajaa 60 prosenttia, vaikka säännöt sallisivat 65. Risto Murto arvioi, että uusien sääntöjen jälkeen osuus tulee nousemaan tuntuvasti, Varmalla mahdollisesti jopa 65–75 prosenttiin.
Onko Suomen pakko lisätä riskiä, jotta järjestelmä toimii? Näin Risto Murto vastaa:
Suomen uusien sääntöjen korkein sallittu osakeriskin taso ylittää jopa öljyrahalla paisutetun Norjan eläkerahaston riskitason.
– Sijoittamisen riskillisyydessä Suomi on hyvin korkealla tasolla ja verrattavissa vaikka Norjan suureen valtiolliseen rahastoon, Kautto vertaa.
Sekä Murto että Kautto pitävät riskitason nostamista myönteisenä asiana, sillä riskin odotetaan tuovan myös tuottoa.
Korkeampi riski, korkeampi tuotto?
Korkeamman riskin odotetaan tuovan korkeampaa tuottoa.
Kautto arvioi, että osakeosuuden kasvattaminen nostaa sijoituksista saatavaa tuottoa merkittävästi.
– Nyky-säännöillä reaalikokonaistuotto tulevaisuudessa olisi ehkä kolme prosenttia vuosittain. Näillä uusilla säännöillä se voisi olla lähellä kolmea ja puolta prosenttia, Kautto laskee.
Puolen prosenttiyksikön nousu on paljon rahaa, kun puhutaan eläkerahastojen 270 miljardin euron sijoitusomaisuudesta. Tällä hetkellä osakkeisiin on sijoitettu 58 prosenttia sijoituksista eli 157 miljardia euroa.
Mutta tuoreimmat tilastot muistuttavat myös riskin varjopuolesta.
Tämän vuoden tammi-maaliskuussa eläkeyhtiöt tekivät osakesijoituksillaan noin prosentin tappiota. Korkosijoituksista herui vain niukasti plus-merkkinen tuotto, joka sekin kääntyy miinukselle, kun inflaatio lasketaan mukaan.
Viiden vuoden tarkastelussa näyttää valoisammalta. Osakkeista on kertynyt lähes kuuden prosentin tuotto.
Eläkeuudistusta on jouduttu tekemään siksi, että matalan syntyvyyden takia tulevaisuudessa töissä olevien määrä laskee.
– Nyt haetaan sijoitusten kautta lisää rahaa järjestelmään, jolloin ei tarvitsisi nostaa maksuja eikä toisaalta heikentää eläke-etuuksia, Kautto sanoo.
Hänen mukaansa tulevissa eläkeuudistuksissa osakeriskiä tuskin enää kasvatetaan. Tulevaisuuden uudistuksissa muutoksia joudutaan tekemään eläkemaksuihin tai -etuihin.
Onko osakeriski nuorten etu?
Eläkesijoituksissa osakkeiden osuus on ollut kasvussa jo vuosia.
Osakemarkkinoiden kehitys ei ole tasaista, ja uudistuksen jälkeen markkinoiden ylä- ja alamäet tulevat heilauttelemaan eläkesijoituksien arvoa entistä enemmän. Keskimäärin riskin pitäisi antaa enemmän kuin ottaa.
Onko siis nuorten sukupolvien syytä huokaista helpottuneena – vai sittenkin huolestuneena?
Kauppatorilla kukkia ja taimia myyvä 17-vuotias Ada Hämäläinen myöntää, että eläkettä hän ei ”ole miettinyt ollenkaan”, mutta luotto eläkejärjestelmään tai edes työmarkkinoihin ei ole häävi.
– Nuorilla ei ole hirveästi mahdollisuuksia esimerkiksi kesätöihin. Tämäkin on aika ihme, että sain tämän paikan mummin serkulta. Ja tiedän, että suurimmalla osalla tai oikeastaan kenelläkään kavereistani ei ole ollut kesä- tai muita töitä tarjolla, vaikka on hakenut ihan hirveästi, Ada sanoo.
Heikentyneestä luottamuksesta eläkejärjestelmään kertoo myös alkuviikosta julkaistu tuore Eläkebarometri. Sen mukaan selvästi aiempaa harvempi uskoo eläkkeensä riittävän tulevaisuudessa toimeentuloon. Juuri naisilla ja alle 30-vuotiailla luottamus horjui eniten.
Ada Hämäläinen arvelee kuitenkin, että eläkesijoitusten riskin kasvattaminen on lopulta viisasta.
– Onhan siinä riski, mutta kyllä se voisi olla ehkä hyvä idea.
Voivatko nuoret huokaista helpotuksesta, kun riskiä lisätään, Mikko Kautto?
Eläkejärjestelmän asiantuntijat Murto ja Kautto vakuuttavat, että riskin ottaminen kannattaa. Viime kädessä kyse on siitä, miten osakemarkkinoiden riskejä osataan hallita.
– Uudistus toimii kaiken järjen mukaan siihen suuntaan, että paineet maksutason nostamiselle vähenevät. Siitä hyödyn keräävät nuoremmat sukupolvet ja nyt työssä olevat sukupolvet, Kautto sanoo.
Aika näyttää, kannattiko riski
Kautto muistuttaa, että uudistus ei mene nykyisten eläkeläisten hyödyksi, vaan vahvistaa tulevien eläkkeiden rahoitusta. Pitkällä ajalla pörssien töyssytkin tasoittuvat.
– Uudistus on nuoremmille sukupolvelle hyvä asia. On huomattavan pieni riski, että osakemarkkinat olisivat heikossa kunnossa seuraavat 40 vuotta, Murto arvioi.
Viime kädessä kyse on kuitenkin siitä, osaavatko eläkeyhtiöiden salkunhoitajat nähdä tulevaisuuteen ja siirtää miljardisijoituksia oikealla hetkellä osakkeista korkosijoituksiin – ja päinvastoin.
– Aika tietysti näyttää, miten hyvin tässä riskien hallinnassa onnistutaan, Kautto sanoo.
Murto ymmärtää nuorten huolta omasta eläkkeestä ikääntyvän ja heikon talouskasvun Suomessa.
– Ymmärrän, että nuorilla on tervettä epäluuloa siihen, pitävätkö laskelmat kutinsa. Mutta siltä ne nyt näyttävät, Murto vakuuttaa.