Suomen kesän huippusesonki käynnistyy juhannustorstaina. Jokainen voi nähdä sen omin silmin Helsingistä hitaasti kohti loma-Suomea etenevinä autoletkoina. Suosittujen mökkikuntien parkkipaikat ja kassajonot täyttyvät lomailijoista.
Kesämökkiläiset tuovat tunnetusti elinvoimaa suosittuihin mökkikuntiin. Vapaa-ajanasukkaiden maksamat kiinteistöverot ovat yllättävänkin suuri osa verotuloja.
Esimerkiksi Kustavissa kunnallisveron osuus verotuloista on vain kolmannes ja loppu koostuu yhteisöverosta ja kiinteistöverosta.
Myös Puumalassa kunnallisveron osuus on alle puolet. Keskimäärin kunnallisvero muodostaa Suomessa 70 prosenttia kunnan verotuloista.
Kustavissa kiinteistöveroa kertyy lähes 2 000 euroa ja Puumalassa reilut tuhat euroa asukasta kohti.
Puumalan kunnanjohtajan Niina Kuuvan mukaan kahden miljoonan euron kiinteistöverot ja miljoonan euron saaristokuntalisä ovat Puumalan taloudelle ratkaisevan tärkeitä.
– Lisäksi kausiasukkaat tuovat elinvoimaa, ostovoimaa ja henkistä pääomaa kunnan kehittämiseen.
Myös kunnan vakituinen asukas hyötyy mökkiläisten kiinteistöveroista. Puumalan veroprosentti 6,6 on Itä-Suomen alhaisin ja jopa 2–3 prosenttiyksikköä naapurikuntia huokeampi.
Kustavin veroprosentti 5,3 on Suomen alhaisin heti Kauniaisten jälkeen ja sama kuin Helsingissä ja Espoossa.
Molemmat ovat saaneet uusia asukkaita alhaisen verotuksen takia, naapurikuntien asukkaista jotkut ovat vaihtaneet kirjansa kesäasunnolle.
Kustavin kunnanjohtaja Rauno Peltolan mukaan tieto alhaisesta veroprosentista on kiirinyt, mikä on tuonut uusia vakituisia asukkaita.
– Meidän alhainen veroprosentti tunnetaan varmaan Kuopion torillakin, Peltola tuumii.
Kuntaliitto keräsi kuntien verotulokertymät ja valtionosuudet Ylen pyynnöstä. Pääekonomisti Minna Punakallio myöntää, että kiinteistöverojen merkitys tuli pienenä yllätyksenä.
– Hienoa huomata, että mökkikunnat menestyvät omilla vahvuuksillaan ja siitä hyötyy myös vakinainen asukas.
Puumala varakas ja velaton
Puumalan kunnan talous on vankalla pohjalla. Kunta on velaton ja sukan varressa on 15 miljoonaa euroa aiempien vuosien ylijäämää. Summa vastaa kahden vuoden verotuloja.
Viime vuonnakin Puumala teki miljoonan euron plusmerkkisen tuloksen, mikä vastaa kolmen veroprosentin tuottoa.
– Veroprosenttia olisi vara laskea reilustikin, mutta odotamme ensin valtionosuusuudistuksen lopputuloksen, Niina Kuuva sanoo.
Valtionosuusuudistusta valmistellaan parhaillaan, ja pieni muutos määräytymisperusteissa voi tarkoittaa isoa lovea pienelle kunnalle. Yksi osa valtionosuutta on saaristoisille kunnille maksettava lisä.
– Saaristokuntalisän poistuminen tarkoittaisi meille kolmen prosentin tuloverovaikutusta.
Valtionsosuusuudistukseen kohdistuu toiveita myös Kustavissa. Sote-uudistuksen jälkeen kymmenen kuntaa joutuu valtionosuuksien sijasta maksamaan valtiolle päin.
– Tuntuu hieman kohtuuttomalta, että joudumme maksamaan valtiolle peruspalveluiden tuottamisesta omille kuntalaisille.
Kustavi on investoinut hiljattain kouluun ja liikuntatiloihin. Siksi velkaa on lähes 4 000 euroa asukasta kohti.
– Tulevaisuus näyttää hyvältä ja ennusteen mukaan saamme jopa uusia asukkaita. Sen eteen pitää kuitenkin tehdä töitä.
Peltola muistuttaa, että runsaiden kiinteistöverojen vastapainoksi kausiasukkaista koituu myös kustannuksia.
– Hyvät tiet, valokuituyhteydet pääsaarille, liikuntatilat ja kirjasto ovat ovat myös heidän käytössään.
Kustavissa on 450 vakituisesti asuttua kiinteistöä ja 3 200 vapaa-ajankiinteistöä.
– Lisääkin sopii, meillä on vielä paljon saaria ja rantoja.
Puumala päätti jo kuntaliitoksesta
Puumala ja Kustavi saivat 2010-luvun alussa merkittävän veroedun, kun Kataisen hallitus irrotti kiinteistöveron verotulojen tasausjärjestelmästä hyvitelläkseen Helsinkiä.
Helsinki hyötyi uudistuksesta muutamia kymmeniä miljoonia ja suositut mökkikunnat saivat useiden veroprosenttien verran lisää verotulojen tasausta.
– Muutama vuosi sitten tilanne muuttui ja nyt puolet kiinteistöverosta huomioidaan laskelmassa Me emme saa enää tasausta, Niina Kuuva kertoo.
Vielä 2010-luvun alussa Puumala talous kynti syvällä. Velkaa oli paljon ja tulot eivät riittäneet. Puumala ja Savonlinna päättivät jo kuntaliitoksesta, mutta valtio ei sitä vahvistanut.
Verojärjestelmä toimii
Suosittujen mökkikuntien alhainen veroprosentti herättää pientä kateutta naapurikunnissa, joissa se on jopa 2-3 prosenttiyksikköä korkeampi.
Kuntaliiton Minna Punakallion mukaan monimutkainen valtionosuus- ja verojärjestelmä ei kohtele kuntia epäreilusti.
– On selvää, että tämä aiheuttaa kuntien välillä keskustelua, mutta verojärjestelmä toimii niin kuin sen on ajateltu toimivan. Pitää iloita mökkikuntien menestyksestä.
Datakeskukset ja tuulipuistot tulevat
Suuria kiinteistöveron saajia ovat suositut kesämökkikunnat ja Lapin kunnat, joissa on syntynyt paljon majoitustoimintaa hiihtokeskusten ympärille.
– Jatkossa myös vihreä siirtymä tuo etua kunnille, joissa on tuulipuistoja ja datakeskuksia, Minna Punakallio arvioi.
Matalan kuntaveron Puumalassa ja Kustavissa keskituloinen kuntalainen säästää jopa sata euroa kuukaudessa naapurikuntiin verrattuna.
Kunnanjohtajat arvelevat, että säästyvä summa käytetään elämänlaadun parantamiseen ja sijoittamiseen.