Työelämässä nuorimmat kuuluvat Z-sukupolveen, ja heitä on noin joka viides työntekijä.
Tutkimusten mukaan Z-sukupolven nuoret haluavat työelämässä työn ja vapaan tasapainoa sekä mahdollisuutta kehittyä ja vaikuttaa asioihin. Monelle on tärkeää, että työnantajan arvot sopivat yhteen omien arvojen kanssa.
Työpaikoilla kohtaa joskus jopa neljä sukupolvea. Kysyimme asiantuntijoilta, miten Z-sukupolven ryntäys työelämään näkyy.
Diginatiivien sukupolvi
Vanhemmat sukupolvet ovat kummastelleet, keitä nämä työpaikalle rynnivät Z-sukupolven ihmiset ovat. Työnantajat ovat kertoneet olevansa ihmeissään nuorten työnhakijoiden vaatimusten kanssa.
27-vuotias Jenna-Mari Ahola on sukupolvensa vanhimmasta päästä. Hän työskentelee Lahden kaupungilla rekrytointiasiantuntijana. Työpaikallaan hän on nuorimpia.
Aholan ei tarvitse miettiä, mikä hänelle on työssä ehdottoman tärkeää.
– Se, että minua arvostetaan. Mielipiteitäni kysytään ja kuullaan. Se, että tekeminen on yhteistä, ja asiat tehdään porukalla hyvässä hengessä.
Sairaanhoitajana työskentelevän Niina Tojkanderin, 27, työpaikalla Päijät-Soten päivystyksessä on paljon myös nuoria.
– Olen hakeutunut tarkoituksella töihin paikkaan, jossa voin mennä eteenpäin ja oppia joka päivä jotain uutta.
Molemmat ovat huomanneet eroja nuorempien ja vanhempien työntekijöiden välillä. Joillakin työpaikoilla erot voivat aiheuttaa hankausta eri-ikäisten välillä.
Vakiintuneet tavat ihmetyttävät
Pääosin sukupolvien kohtaamisessa on positiivinen pohjavire. Työntekijät ovat valmiita oppimaan uutta eri-ikäisiltä työkavereilta.
Sukupolvien kohtaaminen haastaa työtapoja ja pakottaa joustamaan. Uusi sukupolvi ei ole valmis tekemään nöyrästi työtä, jos se ei vastaa heidän toiveitaan.
E2 Tutkimuksen kehityspäällikkö Aino Heikkilä on tutkinut eri-ikäisten näkemyksiä työelämästä. Hän kertoo, että tutkimuksissa monen keski-ikäisen mielestä on hienoa, että nuoret asettavat rajoja ja pitävät puolensa. Joissakin työyhteisöissä tämä aiheuttaa jännitteitä.
Nuoret eivät välttämättä hyväksy kaikkia työyhteisön vakiintuneita toimintatapoja. Tällöin joudutaan neuvottelemaan.
– Jos on ollut hiljainen tapa, että vanhemmat saavat valita ensin loma-ajat ja nuorempien velvollisuus on mukautua, neuvottelu voi aiheuttaa jännitteitä, sanoo Heikkilä.
Työntekijästä voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, jos hän on odottanut monta vuotta, että saa pitää loman heinäkuussa ja sitten perusteita muutetaan.
Nuoret toivovat ohjausta ja tukea kokeneemmilta, kertoo asiantuntijapalveluita yrityksille tarjoavan Deloitte Suomen toimitusjohtaja Lari Hintsanen.
– Se on selkeä kohta, missä heidän odotuksensa ja työelämä eivät kohtaa. Meidän tutkimuksen mukaan palaute on, että kokeneemmat asiantuntijat keskittyvät enemmän päivittäisen työn johtamiseen kuin nuorten osaamisen kasvattamiseen.
Ihmettelyä aiheuttavat myös ikäpolvien tavat kommunikoida, erilaiset näkemykset hyvästä johtamisesta ja työn arvottaminen.
Pahimmillaan nuorten on vaikea saada ideoitaan läpi, sanoo E2 Tutkimuksen kehityspäällikkö Heikkilä. Ristiriita voi syntyä myös siitä, ettei nuorille ole onnistuttu siirtämään kaikkea tietoa.
– Työpaikoilla on paljon käytäntöjä, joita voi olla vaikea sanoittaa. Voi olla syy sille, että asiat hoidetaan tietyllä tavalla. Jos syy on hiljaista tietoa, nuorten voi olla vaikea ymmärtää, miksi hommat hoidetaan juuri niin.
Yritysten taivuttava Z-sukupolven toiveisiin
Eri-ikäisillä on paljon annettavaa toisilleen, muistuttavat tutkijat.
Vanhemmat voivat antaa nuoremmille elämänviisautta ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Nuoremmilla taas on arvokkaita digitaitoja. Z-sukupolvi esimerkiksi hyödyntää tekoälyä enemmän kuin vanhemmat sukupolvet.
Jos työelämässä ei onnistuta huomioimaan uuden sukupolven toiveita ja tarpeita, yritysten kilpailukyky huononee. Se tulee kalliiksi myös yhteiskunnalle.
Vaarana on, että nuoret kokevat ulkopuolisuutta ja heidän motivaationsa laskee. Tällöin he eivät sitoudu työpaikkaan, mikä voi lisätä poissaoloja.
Tämä saattaa näkyä työn tuloksessa ja lisätä henkilöiden vaihtuvuutta. Uusien ihmisten perehdyttäminen puolestaan sitoo resursseja.
Monilla työpaikoilla Z-sukupolven toiveet täytyykin huomioida, jotta vanhenevassa Suomessa löydetään työvoimaa.
Muutos tapahtuu hiljalleen
Z-sukupolven kasvava valta näkyy jo. Toisaalta moni nuori vasta kolkuttelee työelämän ovia, koska työpaikkojen määrä on laskenut viime vuosina.
– On vaikea nimetä yksittäistä hetkeä, milloin muutos näkyy. Se tapahtuu pikkuhiljaa, kuvailee E2 Tutkimuksen kehityspäällikkö Heikkilä.
Rekryasiantuntija Aholasta uudella sukupolvella ei ole vielä kovasti valtaa hänen työpaikallaan. Heitä on edelleen vähän asiantuntijatehtävissä kuntasektorilla.
– Arki pyörii yhä vanhempien sukupolvien ympärillä.
Sairaanhoitaja Tojkanderin mielestä Z-sukupolven arvot näkyvät jo muutoksena hierarkioissa. Myös osa lääkäreistä kuuluu Z-sukupolveen.
– Aikaisemmin hoitajien ja lääkäreiden välillä oli valta-asetelma, jossa lääkäri sanelee, mitä tehdään. Nyt teemme yhdessä ja heitämme hyvää läppää. Lääkärit arvostavat myös meidän näkökulmaamme.
Uutista varten on haastateltu myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Miia Grénmania sekä mielen valmennusta yritysten työntekijöille tarjoavan Kuullaksen perustajia Irina Krohnia ja Saara Rantasta.
Korjaus 11.07.2025 kello 13.05: Infolaatikossa sanottiin aikaisemmin, etteivät sukupolveen kuuluvat ole homogeeninen joukko, vaikka sukupolven edustajat eivät ole heterogeenisia.
Korjaus 11.07.2025 kello 13.23: tekstissä lukenut ”heille hyvinvointiyhteiskunta on itsestäänselvyys” vaihdettu muotoon ”monelle heistä hyvinvointiyhteiskunta on itsestäänselvyys”.
Korjaus 11.07.2025 kello 14.37: Korjattu uudestaan infolaatikkoa ja vaihdettu sana heterogeeninen tilalle homogeeninen.
Korjaus 11.07.2025 kello 15:11: Poistettu faktalaatikosta virheellinen tieto, että Y-sukupolvi on koulutetumpi kuin aiemmat sukupolvet.