TARTTO Vilkasliikenteinen kehätie kulkee aivan Tarton etelälaidalla. Kehätien ja Viron suurimpiin jokiin kuuluvan Emajoen puristuksesta löytyy korkean betonimuurin ympäröimä neliönmuotoinen alue.
Muurin sisäpuolella kohoaa harmaita betonirakennuksia: Tarton vankila. Se aloitti toimintansa vuonna 2000 Viron ensimmäisenä nykyaikaisena vankilana.
Vain kivenheiton päässä on katsastusasema. Kadun toisella puolella on painotalo, työkalumyymälä ja autoliikkeitä.
Vankilan pääportin ulkopuolella kohoaa vihreä kerrostalo. Kerrostalon vieressä koriskentällä mies heittää palloa. Toinen juoksee loputonta lenkkiä pitkin kentän reunaa.
Ellei taloa ympäröisi verkkoaita, ei tajuaisi sen olevan Tarton vankilakokonaisuuteen kuuluva avovankila.
Tänne Tarton vankilaan on ensi vuonna saapumassa satoja vankeja Ruotsista:
300 vankilapaikkaa 30 miljoonalla eurolla
Viro on ottamassa Ruotsista Tarton vankilaan jopa 600 ruotsalaista vankia. Maat allekirjoittavat asiasta sopimuksen Tukholmassa huomenna keskiviikkona.
– Esimerkiksi intohimomurhaajia, raiskaajia ja muita seksuaalirikollisia, mutta myös talousrikollisia, Viron oikeusministeri Liisa Pakosta kuvaili viime viikolla pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Sopimuksen mukaan Ruotsi saa Tarton vankilasta käyttöönsä 400 selliä. Osa on yhden, osa kahden hengen sellejä. Yksi vankilapaikka maksaa Ruotsille 102 000 euroa vuodessa.
Sopimus kattaa vähintään 300 paikkaa ja maksaa Ruotsille vuosittain ainakin 30,6 miljoonaa euroa. Lisäpaikoista Ruotsi maksaa Virolle 8500 euroa kuukaudessa.
Vankeja vartioivat virolaiset vanginvartijat. Rangaistuksensa suoritettuaan Ruotsista tulleet vangit eivät vapaudu Viroon, vaan heidät palautetaan vapautusta varten Ruotsiin.
Viron oikeusministeri kertoo videolla, minkälaiset ehdot Ruotsista otettavien vankien pitää täyttää:
Satojen ruotsalaisvankien saapuminen on herättänyt Virossa kiivasta julkista keskustelua. Moni on huolissaan.
Liberaali Eesti Päevaleht totesi pääkirjoituksessaan, että rikollisten tuominen Ruotsista uhkaa heikentää turvallisuutta Viron kaduilla.
– Vankeja saattavat tulla tapaamaan heidän ”kollegansa”, jotka saavat ”komennuksella” ollessaan tilaisuuden solmia tiiviimpiä yhteyksiä myös paikallisen alamaailman kanssa, Eesti Päevaleht kirjoitti 8. kesäkuuta.
Konservatiivinen Postimees-lehti puolestaan uutisoi Norstat-yrityksen kyselystä, jonka mukaan ruotsalaisvankien ottamista vastustaa lähes puolet eli 48 prosenttia vastanneista. Hankkeen kannattajia oli 41 prosenttia.
Viron poliisi- ja rajaviraston päällikkö Egert Belitšev kertoo, miten vankilapaikkojen vuokraaminen Ruotsille hyödyttää Viroa:
Myös aktiiviset kansalaiset vastustavat ruotsalaisvankien tuloa kansalaisaloitteella. ”Ruotsalaisia raiskaajia ja murhaajia” vastustava aloite keräsi 1469 allekirjoitusta ja eteni Viron parlamenttiin riigikoguun.
Lisäksi oppositio teki aiheesta välikysymyksen.
Huolena ääriainekset ja järjestäytynyt rikollisuus
Myös viranomaiset ovat varoitelleet hankkeen vaaroista.
– Virolaisten vankien hyvinvointi ei saa kärsiä. Viron sisäinen turvallisuus ei saa myöskään huonontua ruotsalaisvankien takia, oikeuskanslerin toimiston osastopäällikkö Indrek-Ivar Määrits painotti Viron yleisradion ERR:n tv-jutussa.
– Ulkomaalaisten vankien luona saattaa vierailla henkilöitä, joilla on yhteyksiä ääriliikkeisiin tai kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, Viron suojelupoliisi Kaitsepolitsein viestintävastaava Marta Tuul sanoi samassa jutussa.
Viron valtakunnansyyttäjä Astrid Asi toi viime viikolla julkisuuteen oman huolensa. Koska osa ruotsalaisvangeista todennäköisesti syyllistyy rikoksiin myös Virossa vankilassa ollessaan, Etelä-Viron syyttäjien juttumäärä uhkaa kasvaa.
– Näiden tapausten selvittäminen tapahtuu Etelä-Viron asukkaiden turvallisuuden kustannuksella, koska osa paikallisista rikoksista jää tällöin tutkimatta, Asi kirjoitti oikeusministeriölle lähettämässään palautteessa.
Viron entisen terveysministerin Riina Sikkutin mukaan ruotsalaisten vankien terveydenhuolto jää virolaisten harteille. Virossa on pulaa terveydenhuollon ammattilaisista.
Viime viikon lehdistötilaisuudessa Kapon päällikkö Margo Palloson alkoi kuitenkin jo liennyttää pelkoja. Pallosonin mukaan suojelupoliisi vaihtaa tietoja Ruotsin kanssa ääriliikkeiden edustajista. Viro voi myös estää vaarallisten henkilöiden maahantulon.
Vain puolet vankilapaikoista täynnä
Viro pystyy vuokraamaan vankilapaikkoja Ruotsille, koska Viron omien vankien määrä on laskenut. Vuoden 2010 alussa vankeja oli 3555, tämän vuoden alussa 1635.
Laskun syynä ovat muun muassa vähentynyt rikollisuus ja vankeusrangaistusten korvaaminen muilla rangaistuksilla.
Viron oikeusministeriön apulaiskansliapäällikkö Rait Kuuse kommentoi ruotsalaisvankien saapumisen vaikutusta Tarton vankilan vartijamäärään:
Virossa on yhteensä kolme vankilaa: Tarton vankilan lisäksi Tallinnan vankila Pohjois-Virossa ja Virun vankila Koillis-Virossa. Niissä on yhteensä 3097 vankilapaikkaa, eli käytännössä puolet paikoista on tyhjillään.
Tarton vankilassa tyhjiä sellejä on kaikkein eniten, sillä suurin osa tarttolaisvangeista siirrettiin viime vuonna Tallinnan vankilaan. Tarton vankilan 933:sta vankilapaikasta täytettynä on vain kolmannes.