Yhteisöllisessä asumisessa on vakavia ongelmia eri puolilla Suomea.
Tämä käy ilmi aluehallintovirastoihin (avi) tehdyistä valituksista ja niiden perusteella tehdyistä tarkastuksista.
Yle pyysi nähtäväksi kaikki vuosina 2023–2025 aveihin tehdyt valitukset yhteisöllisestä asumisesta. Kuudestakymmenestä valituksesta pääosa koski vuotta 2024. Maantieteellisesti valitukset jakaantuvat eniten pohjois- itä- ja keskiseen Suomeen.
Valitukset koskivat niin hyvinvointialueiden itsensä ylläpitämiä asumisyksiköitä kuin yksityisiä palveluntuottajia.
Valituksia voivat tehdä yksityiset henkilöt, kuten asumisyksiköissä asuvien omaiset tai ulkopuoliset henkilöt.
Yhteisöllinen asumisen muoto käynnistettiin yhtä aikaa hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023.
Palvelua tarjotaan asiakkaille, jotka eivät enää pärjää yksin kotona, mutta ovat liian hyväkuntoisia ympärivuorokautiseen hoitoon. Asiakkaat ovat ensisijaisesti vanhuksia, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia ja kehitysvammaisia.
Ylen saamien valitusten perusteella yksiköihin on kuitenkin sijoitettu liian huonokuntoisia ja muistisairaita vanhuksia.
Lisäksi yhteisöllisen asumisen ongelmat ovat työntekijöiden akuutti puute ja kouluttamattomuus, lääke-epäselvyydet ja virheet sekä vastuukysymykset.
Vakavimmissa tapauksissa asiakasturvallisuus on jo vaarantunut merkittävästi, ilmenee Länsi- ja Sisä-Suomen avin asiakirjasta. Itä-Suomen avi on antanut varoituksen toiminnan lopettamisesta epäkohtien vuoksi.
Yhteisöllisen asumisen perusidea, sosiaalinen toiminta, puuttuu monissa tapauksissa.
Lakia on mietitty uusiksi
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sosiaalineuvos Satu Karppanen sanoo ongelmien olevan tiedossa ministeriössä.
– Sitä emme tietenkään hyväksy, että yhteisöllisen asumisen yksiköissä on asiakkaita, jotka oikeasti tarvitsevat ympärivuorokautista henkilökunnan läsnäoloa. Tällaisten asiakkaiden ei tietenkään pitäisi olla yhteisöllisessä asumisessa, Karppanen sanoo.
Tilanteen vakavuudesta kertoo, että ministeriössä on harkittu lainsäädännön muuttamista.
– Päädyimme kuitenkin siihen, että ongelmat eivät ole lainsäädännön kysymys, vaan ohjauksen ja valvonnan kysymys.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurannassa oli viimeisimmän tiedon mukaan reilut 130 yhteisöllisen asumisen yksikköä. Ne tuottavat itse asiakkaiden tarvitsemat kotihoidon palvelut.
Yksiköiden kokonaismäärä on hieman suurempi. Kaikkiaan 75 vuotta täyttäneitä asukkaita on yhteisöllisessä asumisessa noin 4 500.
Kysymykseen, kuinka laajoja ongelmat ovat, Satu Karppanen valitsee sanansa.
– Meillä on käsitys, että tilanne on paranemaan päin.
Karppasen mukaan ministeriöön tulevan palautteen perusteella toiminnassa on edelleen yhteisöllisen asumisen yksiköitä, joissa lain kirjain ei toteudu.
– Tätä varten on valvontamenettely. Valvovat viranomaiset puuttuvat viime kädessä asiaan laillisuusvalvonnallaan, Karppanen muistuttaa.
Muistisairaat asukkaat eivät osanneet hälyttää apua
Yksi aluehallintoviraston tarkastuskäynnin kohteeksi päätynyt paikka on Lumijoella sijaitseva ikääntyneiden asumisyksikkö Palvelukeskus Lumilyhty. Tarkastus tehtiin syksyllä 2024.
Yksikön toiminnasta vastaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde.
Pohjois-Suomen avin mukaan Lumilyhdyn toiminta ei ollut sisällöllisesti lain mukaista yhteisöllistä asumista.
Asiakkaat olivat monisairaita ja muistisairaita, ja kaikki eivät osanneet hälyttää apua turvarannekkeella. Asiakkaiden avuntarve oli useita kertoja päivässä. Yleisvaikutelma yhteisistä tiloista oli laitosmainen.
Pohteen vastuualuepäällikkö Sari Vitikka toteaa suurten muutosten vaativan oman aikansa.
– Kun avin tarkastus tehtiin, me olimme vasta alkuvaiheessa koko käynnistämisen suhteen. Vasta nyt voidaan sanoa, että toiminta on käynnistynyt.
Avi on jatkanut Lumilyhdyn toiminnan valvontaa.
Pohteen mukaan palveluntarvetta ja tilannetta on arvioitu. Sen lisäksi huomiota on kiinnitetty asiakkaiden kykyyn pystyä itse hälyttämään apua.
– Yhteisöllisyyteen on kiinnitetty myös erityistä huomiota, se on suunnitelmallista. Myös kodinomaisuudella pyritään tukemaan yhteisöllisen henkeä, Vitikka kertoo.
Sulkemisen uhalla tilat kuntoon
Pieksämäellä sijaitseva, vuonna 2023 toimintansa aloittanut, päihdekuntoutujien yhteisöllisen asumisen yksikkö Prohelmee oy sai Itä-Suomen avilta erityisen kovan ukaasin.
Vuoden 2024 toukokuun lopussa yhdeksänpaikkainen yksikkö uhattiin sulkea.
Aluehallintovirasto vaati, että osaan asuintiloista piti remontoida omat vessat ja suihkut. Avin mukaan tilat eivät täyttäneet yhteisöllisen asumisen vaatimuksia, eivätkä turvanneet asiakkaiden oikeutta yksityisyyteen.
Avi oli asettanut ensimmäisen rajapyykin syksylle 2024. Remonttia ei kuitenkaan tehty.
Prohelmeen yksikön johtaja Sari Jetsonen kertoo viivästyksen johtuneen useista syistä.
– Me emme ehtineet kertakaikkisesti niitä rakentamaan tuolloin. Työkiireet ja muut vaikuttivat asiaan.
Jetsonen ihmettelee aluehallintoviraston asennetta.
– Minusta on ihan hyvä, että valvotaan toimintaa ja palveluntuottajia ohjeistetaan, mutta niin raskailla toimilla. Kyse oli kuitenkin vaan neljän lisävessan rakentamisesta.
Jetsosen mukaan tilat on nyt remontoitu.
Lisäksi avi oli saanut ilmoituksen, jonka mukaan kaikki työntekijät eivät ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisia.
– Meillä on kyllä kaikki terveyden ja sosiaalihuollon ammattilaisia. Kouluttamatonta henkilökuntaa ei ole käytetty koskaan missään vaiheessa, Jetsonen vakuuttaa.
Avin valvonta perustuu niiden omaan valvontaan, mutta myös ulkopuolisten tekemiin ilmoituksiin. Tämä kismittää yrittäjää.
– Ilmoittaja voi olla ihan kuka tahansa, joka tiedä toiminnasta yhtään mitään.
Jetsonen toivookin jatkossa avilta muutakin mittaristoa kuin tarkkaa toiminnan valvomista.
– Katsottaisiin enemmän kokonaisuutta. Asiakaspalautteita ei avissa käsitellä millään tavalla tai kysellä asiakkaiden tyytyväisyyttä, Jetsonen huomauttaa.