Gambialaš Ida Sonko ođđa ruovttugilis Anáris beaivváš ii luoitte guđa vahkkui. Dat váikkuha isláma rohkosiid áigetávvaliidda, mat čuvvot beaivváža loktaneami ja luoitima.
Rohkosgohččun skájiha guovdu bargobeaivvi telefovnna áppii ja Sonko luoitila gieđas čáhcegievnni ja basaldaga Anára Nuoraid- ja luonddumátkeguovddážis Vasatokkas.
Isláma oahpuid mielde beaivvi vihtta bákkolaš rohkosa čuvvot beaivváža luoitima ja badjáneami, ja muđuige čuovgga ja suoivaniid ritmma. Sonko muitala ahte rohkadallama rutiinnat moivašuvve juo skábma áigge.
– Dát lea suorggahahtti. Doppe gos mun lean eret, lea áibbas earálágan dilli – dego idja ja beaivi. Dákkára vásiheapmi orru oalle moivvas, juos rehálaččat dajan.
In nagot čuovvut rohkosáiggiid beaivváža ja birrasa mielde.
Ida Sonko
Ii leat giige, geas sáhtašin jearrat barggango riekta vai in.
Ida Sonko
Oktonasvuohta ja eahpesihkkarvuohta eai jávkka áppaiguin
Servvodaga váiluma dihte veahkkin lea boahtán teknologiija. Sonko lea čuvvon máddelis Suomas orru gambialaččaid ovdamearkka.
– Čuovun dálá dili ja geavahan jierbmetelefovnnas Muslim Pro -áppa. Lean oaidnán, ahte Supmii fárren gambialaččat barget nu. Čuovun dušše sin ovdamearkka.
Das fuolatkeahttá áppage orru leamen veháš láhppon ja ávžžuha rohkadallat beaivvi maŋimuš (Isha) ja vuosttaš (Fajr) rohkosa seamma áigge. Dát spiehkasta rohkosáiggiin ja das čuvvot earáge vuoiŋŋalaš ja geavatlaš hástalusat.
Eaktodáhtolaš, nu gohčoduvvon ija rohkos (Tahajjud) báhcá eiddo Isha ja Fajri gaskii ja dan dihte dan čađaheapmi lea veadjemeahttun.
Tahajjud-rohkos gáibida maiddái, ahte buot vihtta bákkolaš rohkosa leat juo čađahuvvon, ja Isha ja Fajri gaskkas lea čielga idjaboddu. Máŋggaide muslimaide dan váilun lea vuoiŋŋalaččat lossat.
– Lean maŋimuš áiggiid dorron dainna, ahte in sáhte rohkadallat Tahajjud-rohkosa ja dat čuohcá munnje sakka. Lean oalle okto dáinna áššiin, in iešalddes dovdda geange eará.
Norggas leat almmustahttán gárvves rohkosáigetávvaliid davvi servošiidda
Norgga muslimaservošat lea gártan čoavdit seamma buncaraggá – mo čuovvut isláma beaivválaš rohkosáiggiid, go beaivváš ii luoitte iige loktan máŋgga mánotbadjái.
Romssas gávpoga guokte moskeiija, Alnor Senter ja Al Rahma leat jagiid áigge ráhkadan iežaska málle, muitala BBC. Isláma oahppan olbmot lea joavdan ovttastuvvon mállii, mas oassi rohkosiin rohkadallo go beaivi lea alimus muttus ja oassi Mekka rohkosáigetávvaliid mielde.
Alnor Senter almmustahttá neahttasiidduin rohkosáigetávvaliid, mat molsašuvvet beaivválaččat.
Suoma muslimaforum dorvvasta Eurohpá fatwa- ja dutkanráđi ávžžuhusaide
Islámalaš láhkaoahpa magisttar Juho Abdulaziiz Heinonen Suoma Muslimaforuma áššedovdifierpmádagas muitala, ahte Eurohpá fatwa- ja dutkanráđđi (ECRF) fállá čielga rávvagiid árktalaš guovllu muslimaide.
Go geardde davvin ii sáhte rohkadallat beaivváža mielde, de sii sáhttet dorvvastit dan lagamus guovllu rohkadallanáiggiide, gos beaivvi badjáneami ja luoitima bastá čuovvut, rávve ECRF.
– Dalle rohkadallanáiggit vuođđuduvvet jogo rehkenastojuvvon metodaide dahje dasa, maid lagamuš normála guovlu rohkosáiggiid bokte čujuha, muitala Heinonen.
Máŋggat Eurohpá muslimat čuvvot Durkka dahje iežaset ruovtturiikka rohkosáiggiid.
Guokte rohkosa sáhttá ovttastahttit vai álkidahttá árgabeaivvi
Ávžžuhusaid mielde árgga sáhttá geasseáigge álkidahttit maiddái ovttastahttimiin dihto beaivválaš bákkolaš rohkadusaid.
Ovdamearkka dihte eahketrohkosa (Maghrib) ja idjarohkosa (Isha) sáhttá eahkedis rohkadallat ovttas, dalle lea vejolaš mannat árat nohkkat. Nubbi vuohki lea rohkadallat eahket- ja idjarohkosiid iđđes ovdal iđitrohkosa (Fajr).
– Dát heiveheapmi addá vejolašvuođa seailluhit rohkosiid jeavddalašvuođa menddo stuorra noađi haga, eandalit sidjiide, geat galget lihkkat árrat, dadjá Heinonen.
Heinosa mielde isláma oskku okta vuođđojurdda lea, ahte oskkus ii oaččo šaddat menddo lossat ja ráddjet olbmo eallima.
”Sávan, ahte buohkain livčče oskufriddjavuohta eatge dubmehalašii”
Rohkosáiggiid lassin oskkoldaga hárjeheapmi ođđa kulturbirrasis bidjá Sonko smiehttat.
– Lean vel ođđa dáppe, inge dieđe mo olbmot doaladuvvet juos rohkadalan olgun dahje vaikkoba buvddas dalle go rohkosa áigi boahtá. Ruovttus sáhtán rohkadallat gos beare, váikko gáhta alde.
– Sávan, ahte olbmuin livčče oskufriddjavuohta ja sis livčče dorvvolaš rohkadallat, gos beare almma ahte sin dubmejit.
