Ukraina toteutti sunnuntaina tähänastisen sodan yhden tuhoisimmista operaatioista ja syvällä Venäjän sisällä.
Droonit aiheuttivat tuhoa myös Suomen ja Norjan läheisyydessä.
Yle on vahvistanut, että tämän jutun alussa pyörivä video palavista sotilaslentokoneista on kuvattu Olenjan lentotukikohdassa. Paikantaminen onnistui videolla näkyvien maanmerkkien avulla.
Tukikohdasta on lyhimmillään alle 130 kilometrin matka Suomen rajalle.
Droonista kuvattu video on levinnyt sosiaalisessa mediassa, ja sen on julkaissut myös uutistoimisto Reuters.
Video näyttää Ukrainan droonien vaurioittavan ainakin kahdenlaisia venäläiskoneita, kertoo Black Bird Groupin analyytikko Pasi Paroinen.
Paroisen mukaan droonit näyttävät osuvan vähintään kahteen Tupolev Tu-95-pommikoneeseen sekä ainakin yhteen Antonov An-12-kuljetuskoneeseen.
Molemmat ovat vanhoja neuvostomalleja, joita ei enää valmisteta. Tu-95-pommikoneet ovat kuitenkin näytelleet isoa osaa Ukrainan sodassa. Niihin on lastattu isoja määriä risteilyohjuksia, joita on laukaistu Ukrainaan pitkän matkan päästä.
An-12-kuljetuskoneita taas on käytetty ainakin haavoittuneiden evakuoimiseen sota-alueelta, Paroinen kertoo.
Tämänhetkisen tiedon perusteella sunnuntain drooni-iskuissa tuhoutui vähintään tusinan verran venäläiskoneita eri puolilla Venäjää.
Paroisen mukaan erityisesti pommikoneiden menetykset ovat vakavia takaiskuja Venäjälle, jonka lentokelpoisten pommikoneiden kokonaismäärä pyörii noin sadan paikkeilla. Uusia pommikoneita Venäjä valmistaa vain muutamia vuodessa.
Sodan isomman kuvan suhteen iskun vaikutukset ovat kuitenkin hillityt.
– Ei mikään käänteentekevä isku. Venäläisten kyky iskeä Ukrainaan esimerkiksi risteilyohjuksilla ei ole dramaattisesti heikentynyt, Paroinen sanoo.
Halvoilla drooneilla iso tuho
Ukrainalaistaustainen, drooneihin erikoistunut tohtori Oleksandra Molloy australialaisesta Uuden Etelä-Walesin yliopistosta luonnehtii operaatiota Ylen haastattelussa briljantisti toteutetuksi: 117 droonilla saatiin aikaan miljardien tuhot.
– Droonit tuhosivat Venäjän raskaita pommikoneita, joista ammutaan säännöllisesti risteilyohjuksia Ukrainan kaupunkeihin. Jokainen kone maksaa noin 350 miljoonaa dollaria.
Molloyn mukaan Ukrainan drooni-iskut ovat modernin sodankäynnin oppitunti myös muille asevoimille: mikään ei ole turvassa drooneilta.
– Sen, mitä eilen näimme, pitäisi avata kaikkien sotilasjohtajien ja ilmavoimien silmät, että modernissa sodankäynnissä droonit ovat käänteentekeviä. Muutaman tuhannen hintaisilla drooneilla voi tuhota seitsemän miljardin edestä strategista lentokalustoa.
Hämähäkin verkoksi nimetyn operaation tarkat yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa, mutta sitä oli suunniteltu pitkään; Molloyn mukaan tarkkaan ottaen vuosi, kuusi kuukautta ja yhdeksän päivää.
Molloyn mukaan kutakin 117 droonia ohjasi oma ohjaajansa. Drooniarmada oli pakattu kuorma-autojen laveteilla oleviin puukontteihin. Konttien katot aukaistiin etänä.
Molloyn suoraan Ukrainasta saamien tietojen mukaan ukrainalaiset ohjasivat drooneja Venäjältä. Kuorma-autot oli lastattu siten, että ne näyttivät ulospäin samalta kuin puutaloelementtejä kuljettavat autot.
”Erittäin luovasti toteutettu operaatio”
Ukrainan drooni-isku oli erittäin luovasti toteutettu operaatio, sanoo Marek Kohv Viron kansainvälisestä puolustustutkimuskeskuksesta ICDS:stä Ylelle.
Muun muassa tiedusteluun ja hybridisodankäyntiin erikoistunut Kohv johtaa ICDS:n turvallisuusohjelmaa.
– Luovuus, jolla isku tehtiin, oli yllätys. Toisaalta meidän ei pitäisi olla yllättyneitä, koska Ukraina on osoittanut monta kertaa sodan aikana pystyvänsä ajattelemaan laatikon ulkopuolelta.
Kohv toteaa, että Ukrainan kyky iskeä kauas Venäjän sisällä on kehittynyt sodan jatkuessa. Hän ihailee myös tiedustelupalvelun roolia.
– Ukrainalla on Venäjällä erittäin hyvä tiedusteluverkosto. He tuntevat Venäjän yhteiskunnan todella hyvin.
Kohv pitää todennäköisenä, että Ukrainan tiedustelupalvelu onnistui lahjomaan venäläisiä, jotka mahdollistivat iskun toteuttamisen.
– On pitänyt rekrytoida ihmisiä, jotka ovat tarkkailleet kohteita. On tarvittu ihmisiä, jotka ovat tienneet, mihin rekka kannattaa pysäyttää ja mistä lentokentille voidaan hyökätä.
– On myös pitänyt rekrytoida rekkojen venäläiset kuljettajat. Se on ollut hyvin monimutkainen operaatio. Luulen, että Venäjällä on ollut merkittävä määrä Ukrainan tiedustelun työntekijöitä.
Isku nöyryytti Putinia neuvottelujen alla
Ukraina on yksi maailman johtavista droonimaista. Droonien kehitystyö on edennyt Ukrainassa nopeasti. Ukrainan on ollut pakko korvata kalusto- ja henkilöstövajettaan drooneilla.
Arviot tuhottujen pommikoneiden määrästä vaihtelevat. Kohvin mukaan Venäjän kapasiteetti kärsi joka tapauksessa pahan iskun. Pelkästään tuhottujen koneiden määrällä ei ole merkitystä.
– Tämä on valtava nöyryytys Putinille. Nuo pommikoneet ovat yksi osa Venäjän ydinasetriadia.
Ydinasetriadi tarkoittaa pommikoneista, maasta ja sukellusveneistä laukaistavien ydinaseiden pelotetta.
Kohv kehuu iskun ajoitusta Ukrainan kannalta. Ukraina ja Venäjä neuvottelivat tänään Turkin Istanbulissa.
– Olemme kuulleet Donald Trumpin sanovan monta kertaa, ettei Ukrainalla ole kortteja. Neuvotteluilta ei tietenkään pidä odottaa liikoja.
Droonit haaste puolustukselle
Droonihyökkäys osoitti tohtori Oleksandra Molloyn mukaan myös sen, miten vaikeata droonien torjunta on.
– Droonit ovat pieniä ja erittäin nopeita, ne voivat edetä 160 kilometrin tuntinopeutta, ja niitä on vaikea havaita sekä tuhota.
Molloy huomauttaa, että Suomelle ja muille Ukrainan liittolaisille tärkeä viesti on, että nyt pitää miettiä tarkasti, kuinka modernissa sodankäynnissä suojata kriittistä infrastruktuuria ja kalustoa.
Samaa korostaa Marek Kohv. Lentotukikohtien suojaaminen drooneilta on erittäin vaikeaa, mutta siihen on sotilasliitto Naton syytä nyt paneutua.
Alun video: Google Maps / Reuters.