Ukrainalainen tv-tähti Ylelle: Rauhanneuvottelut ovat pelkkää sirkusta

Serhiy Prytulan säätiö on kerännyt Ukrainalle rahaa jo yli 250 miljoonaa euroa. Nyt Prytula vierailee Suomessa.

Prytulan mukaan Ukrainan taistelukentillä tarvitaan nyt kipeimmin valokuitudrooneja ja elektronisen sodankäynnin laitteita.

Entisen tv-tähden Serhiy Prytulan nimeä kantava säätiö on kerännyt jo yli 250 miljoonaa euroa Ukrainan auttamiseen.

Tästä noin 20 miljoonaa on suunnattu siviileille.

– Se on uskomaton määrä rahaa, Prytula huokaisee tyytyväisenä Ylen erikoishaastattelussa.

Säätiön tuella Ukrainan armeija pystyi esimerkiksi hankkimaan suomalaiseen tekniikkaan perustuvan tiedustelusatelliitin. Prytula on siitä erityisen ylpeä.

– Se on todella uskomatonta. Olemme maailman ensimmäinen hyväntekeväisyysjärjestö, joka on onnistunut ostamaan sotilassatelliitin.

Rahoilla on hankittu melkoinen määrä erilaista sotatarviketta pimeänäkölaitteista ajoneuvoihin. Joukossa on muun muassa 191 panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa.

Ukrainan armeija on myös pystynyt korjaamaan yhteensä lähes 60 venäläistä panssarivaunua taistelukuntoon.

Ja niin edelleen.

Serhiy Prytula istuu tuolilla ja keskustelee.
Serhiy Prytula antoi Ylelle haastattelun perjantaina Helsingin keskustassa sijaitsevassa hotellissa. Kuva: Mikko Koski / Yle

Tällä hetkellä Prytulan mukaan suurin tarve Ukrainassa olisi valokuitudrooneille sekä elektronisen sodankäynnin laitteistoille. Hän on päässyt omin silmin tutustumaan tilanteeseen rintamalla.

– Tilanne on vaikea mutta ei katastrofaalinen.

Suomalaisille vapaaehtoisille kiitosta

Siviilipuolella tarvittaisiin etupäässä miinanraivauskalustoa mutta myös kaikkea arkipäiväistä kuten vettä, ruokaa ja lääkkeitä.

Tällä hetkellä Prytulan järjestö auttaa rakentamaan väestönsuojia kouluihin.

Ukrainan suurimpien auttajien listalla ykkösenä on Yhdysvallat. Toiseksi eniten auttaa Puola. Suomi on yhdeksäntenä ja maa tunnetaan erityisesti erilaisten ajoneuvojen lahjoituksistaan.

– Suomalaiset vapaaehtoiset ovat tuoneet Ukrainaan varmaan satojatuhansia autoja. Kaikki alkoi luotiliiveistä ja kypäristä vuonna 2022. Haluan kiittää suomalaisia. Ette usko, kuinka tärkeää se on, että emme tunne olevamme yksin, Prytula sanoo.

Mies vetää kärryillä Ukrainaan meneviä tavaroita. Taustalla paljon paketoituja tavaroita.
Suomi on avustajamaista Prytulan mukaan yhdeksännellä sijalla. Matti Ahonen pakkasi Jyväskylässä Ukrainaan meneviä avustustarvikkeita huhtikuussa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Prytula oli takavuosina kiinnostunut poliitikon urasta, mutta hänen mukaansa auttamistyö on nyt tärkeintä.

– Emme ole kuolemattomia. Tärkeintä on nyt vain pysyä elossa.

Suhteet Yhdysvaltoihin kuralla

Paljon poliitikkoja ja yritysjohtajia työnsä vuoksi tapaava Prytula pääsee seuramaan läheltä, mitä tapahtuu Ukrainassa ja mitä tapahtuu Euroopassa. Siksi on kiinnostavaa kuulla, miten hän näkee asiat Ukrainan ja Yhdysvaltojen suhteen.

– Ne ovat kamalan huonot. On selvää, että Trump ei pidä Zelenskyistä ja haluaisi korvata hänet.

Zelenskyi ja Trump tiedotustilaisuudessa.
Ukrainan presidentti oli Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin höykytettävänä helmikuussa Valkoisessa talossa. Kuva: Jim Lo Scalzo / AOP

Rauhanneuvotteluja hän puolestaan kuvaa pelkäksi ”sirkukseksi”.

– Katsokaa ukrainalaisia neuvottelun osapuolia Istanbulissa. He ovat suoraan huipulta. Sama koskee Yhdysvaltojen edustajia. Entä Venäjän edustajat sitten? Kaksi pelleä! hän laukoo.

Samaan hengenvetoon Serhiy Prytula kuitenkin korostaa, ettei kyse ole siitä, ettei hän luottaisi rauhanprosessiin sinänsä. Kyse on siitä, ettei hän luota venäläisiin.

Rambo-elokuvien kasvatti kaipaa tosielämän ramboa

Prytulan luotto horjuu myös Yhdysvaltoja kohtaan. Rambo-elokuvia nuorena ihastellut mies kysyy, missä on rambo, pelastaja, nyt.

Hän kertoo päässeensä Ukrainan pääesikunnassa sijaitsevaan valvontakeskukseen, jonka ruuduilla näkyi droonien välittämää videokuvaa taistelukentältä. Yhdellä pellolla vihollisen valokuitudrooneja oli niin paljon, että auringonpaisteessa kaapelit näyttivät ”polttavan puhki” kuvan.

– Kerroin asiasta suurlähettilästapaamisessa ja yksi heistä piti suurimpana ongelmana ympäristön saastumista. Niinpä kultaseni, sehän se on suurin ongelmamme tällä hetkellä, Serhyi Prytula tuhahtaa sarkastisesti.

Toinen suuri ihmetyksen aihe Prytulalle on sodan pitkittyessä ollut eurooppalainen byrokratia – toisin sanoen päätösten hitaus.

– Odotimme länsimaisia tankkeja vuoden. Ja yli kaksi vuotta odotimme hävittäjälentokoneita, hän muistuttaa.

Tuimailmeinen mies kurtistaa kulmiaan ja heilauttaa oikeaa kättään puhuessaan puhujanpöntösä. Taustalla näkyy erilaisia logoja.
Yhdysvaltain varapresidentti närkästytti eurooppalaisjohtajia puheellaan turvallisuuskokouksessa helmikuussa. Prytulan mielestä puhe herätti Euroopan. Kuva: Alamy Stock Photo

Siksi hänen mielestään oli hyvä, että Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance piti Münchenin turvallisuuskokouksessa juuri sellaisen puheen kuin piti. Eurooppalaiset ehkä närkästyivät, mutta he heräsivät myös.

– Kuulin Saksassa, että heillä oli ollut ongelmia tunnistamattomien droonien lentelystä kriittisten kohteiden yllä. Kysyin, miksette ammu niitä alas. Emme voi, koska laki kieltää sen, Prytula pudistelee päätään.

Venäläiset eivät Prytulan mukaan jää odottelemaan, että valmistuu laki, joka mahdollistaa tappamisen.