Salassa olevat nimet: 76 tuntematonta saksalaista dopingin käyttäjää.
Näin saksalaismedia ARD uutisoi reilu viikko sitten, kun se julkaisi artikkelinsa maan antidopingtoimikunnan NADA:n viisi vuotta jatkuneesta politiikasta.
ARD:n tutkivaan journalismiin erikoistunut Sportschau-ohjelma nosti esille Saksan antidopingtoimikunnan käytännön, jonka mukaan se ei julkaise dopingista kärynneiden urheilijoiden nimiä. Maaliskuusta 2020 alkaen anonyymejä dopingtuomioita on 76.
– Nämä henkilöt voivat olla olympiavoittajia, maailmanmestareita tai kansallisen tason urheilijoita. Urheiluyhteisöä voisi kiinnostaa, keitä nämä huijarit ovat, ARD:n tutkiva toimittaja, Venäjän ja Kiinan dopingskandaaleja paljastamassa ollut Hajo Seppelt kertoo Ylelle.
NADA:n mukaan käytäntö juontaa saksalaisen amatööripyöräilijän nostamaan kanteeseen, joka pyrkii eväämään henkilötietojen julkistamisen kilpailukieltojen yhteydessä. Kanteen mukaan Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen pitäisi suojata urheilijaa dopingtapauksen yhteydessä.
Maailman antidopingtoimiston Wadan sääntöön lisättiin vuonna 2021 alaviite, jonka mukaan kansallinen antidopingtoimisto ei riko antidopingkoodia, mikäli kansallinen lainsäädäntö estää nimien julkistamisen dopingtapauksissa.
NADA ei aio julkaista kärynneiden urheilijoiden nimiä ennen kuin se saa Nordrhein-Westfalenin osavaltion oikeusistuimen päätöksen amatööripyöräilijän tapauksesta. Käsittely on kestänyt jo yli viisi vuotta.
Maailmanmestari paljastui kärynneeksi
Hajo Seppeltin mukaan NADA:n toiminta on epäjohdonmukaista.
ARD paljasti artikkelissaan yhden kärynneen saksalaisen. Hän on meloja Martin Hiller, 25-vuotias maailmanmestari ja Euroopan mestari.
Valtaosa Saksan melontamaajoukkueen jäsenistä luuli Hillerin lopettaneen uransa, kun ARD kysyi heiltä Puolassa järjestetyssä maailmancupissa, miksei Hiller ole paikalla.
Todellisuudessa Hiller antoi kolmea anabolista steroidia sisältäneen dopingnäytteen Saksan antidopingtoimikunnan suorittamassa testissä elokuussa 2024. NADA asetti Hillerin alkuvuodesta neljän vuoden kilpailukieltoon.
NADA vahvisti Hillerin dopingtuomion ARD:lle, kun ARD teki asiasta tietopyynnön Hillerin nimellä.
– Tätä on vaikea ymmärtää. Miksi vahvistaa nimi, jos sitä ei voi julkaista tietosuoja-asetuksen perusteella? Seppelt sanoo.
ARD pääsi Hillerin jäljille vinkin avulla. Tapaus varmistui myöhemmin, kun potsdamilainen syyttäjänvirasto julkaisi määräyksen, jonka mukaan Hillerin on maksettava 30 päiväsakkoa antidopinglain rikkomisesta. Saksassa dopingaineiden käyttö ja hallussapito ovat rikoksia.
Uskottavuus koetuksella
Seppeltin mukaan antidopingtoiminnan uskottavuus romahtaa, mikäli tietosuoja-asetuksen katsotaan kattavan myös dopingtapausten julkistamisen.
– Antidoping ja tietosuoja-asetus ovat ristiriidassa. Tietosuoja on erittäin tärkeä yhteiskunnallinen asia, mutta antidopingiin sen ei pitäisi päteä, Seppelt sanoo.
Seppeltin mukaan Saksan antidopingtoiminnan päätyminen tähän tilanteeseen on myös piikki maan urheilujournalismille.
– Jos olisimme vertailleet tilastoja ja julkisia tietoja (nimettömistä dopingtuomioista), asiaan olisi puututtu paljon aiemmin.
Ennakkotapaus EU-tuomioistuimessa
Suomen antidopingtoiminnasta vastaavan Suekin lakiasiainjohtajan Petteri Lindblomin mukaan aihe on paraikaa pinnalla myös Saksaa korkeammalla tasolla.
Euroopan unionin tuomioistuin käsittelee dopingin käytöstä ja kiellettyjen aineiden hallussapidosta vuonna 2015 kiinni jääneen itävaltalaisen yleisurheilijan tapausta. Siinä urheilija valitti oikeuteen tietojensa julkaisusta.
– Koko kansainvälinen tai ainakin eurooppalainen antidopingyhteisö odottaa, miten asia ratkaistaan. Se linjaa pitkälti kansallista päätöksentekoa tulevissa dopingtapauksissa, Lindblom sanoo.
Itävaltalaisurheilijan tapaus oli EU-tuomioistuimen käsittelyssä ensi kerran jo vuonna 2023. Tuolloin EU-tuomioistuimen julkisasiahenkilö Tamara Capeta antoi ratkaisuehdotuksen, jonka mukaan tietosuoja-asetusta ei pitäisi soveltaa dopingtapauksiin.
Näin ollen urheilijoiden nimien julkistaminen dopingtuomioissa olisi mahdollista myös jatkossa. EU-tuomioistuin ei kuitenkaan käsitellyt tapausta, koska asian käsittelyyn tuonut taho oli Itävallan antidopingtoimikunnan kurinpitoelin.
– EU-tuomioistuin katsoi silloin, että tällaisia pyyntöjä voivat tehdä vain tuomioistuimet, Lindblom sanoo.
Sittemmin itävaltalainen hallinto-oikeus on palauttanut asian EU-tuomioistuimeen.
– On todennäköisempää, että julkisasiahenkilön taannoinen ratkaisuehdotus menee läpi nytkin, Lindblom arvioi.
Rauste eri linjoilla
Urheilujuridiikkaan erikoistunut Olli Rauste ei jaa Lindblomin näkemystä.
Rauste katsoo, että urheilijan kilpailukielto on EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen henkilötieto.
– Minusta tällaiset (kilpailukieltojen julkistamiseen liittyvät) häpeärangaistukset kuuluvat keskiajalle. Urheilijat ovat ainoa ammattiryhmä, jonka ammatin sisäisiä kurinpitopäätöksiä julkaistaan nimellä.
Itävallan ja Saksan tapausten lisäksi myös Suomella on aiheessa oma keskeneräinen käsittelynsä: pika-aituri Lotta Haralan vuonna 2021 saama kolmen kuukauden dopingtuomio. Rauste edusti Haralaa ja haastoi Suekin päätöksen julkistaa asiakkaan nimi.
– Minkään maan viranomainen ei ole uskaltanut ratkaista tätä kysymystä. Kaikki odottavat, että EU-tuomioistuin antaa lopullisen päätöksen, Rauste sanoo ja päivittelee suhteettoman pitkiä käsittelyaikoja.
Rausteen mukaan urheilijan nauttima julkisuus ei ole riittävä syy nimen julkistamiselle dopingtapauksessa.
– Se ei ole EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen oikeuttamisperuste, jotta voidaan poiketa tietosuoja-asetuksen pääsäännöstä, jonka mukaan henkilötietoja ei saa julkaista.
Rauste ei usko, että kiellettyjen aineiden käyttö yleistyisi, mikäli dopingtapauksista tulisi anonyymejä.
– Siinä on ihan tarpeeksi rangaistusta, ettei urheilija voi harjoittaa ammattiaan, jos hän katoaa kilpakentiltä kahdeksi tai neljäksi vuodeksi. Se on hyvin vakava seuraamus, että urheilija menettää ammatinharjoittamisoikeutensa. Mielestäni julkinen häpeärangaistus siihen päälle on nyky-yhteiskunnassa täysin tarpeeton.
EU-tuomioistuimen odotetaan päättävän itävaltalaisurheilijan ennakkotapauksesta loppuvuodesta.